Avainsana-arkisto: Heim Mark. S

Fariseukset ihmiskunnan peilinä

Kirjoitettu 21.2.2018 7 kommenttia

Markuksen Jeesus on usein napit vastakkain fariseusten kanssa, mutta Matteus, Luukas ja vielä enemmän Johannes on kuvaillut näitä keskusteluja paljon perusteellisemmin. Siksi teen syrjähypyn Markuksesta ja keskityn yhteen tuimaan episodiin, jonka kaikki muut evankelistat kirjaavat toisiaan täydentäen. Jotkut ihastelevat muuten niin lempeän Jeesuksen suorastaan brutaalin ankaraa kieltä: Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa… te tulette syypäiksi kaikkeen viattomaan vereen, joka maan päällä on vuodatettu… Te […]

Avainsanat: Abelin veri, abstraktinen, ahdasmielisyys, akateeminen, antisemitismi, asennemaailma, ex nihilo, fanaattinen, Fariseus, Gibson E. Leight, harras hulluus, Heim Mark. S, historia, isien synnit, Itsemurha, itsetutkiskelu, juridinen, juutalaisvastaisuus, kaappihomo, katabole tou kosmou, kollektiivinen itsepetos, kosmos, kronologia, kuolema, lainopettajat, luurankoja kaapissa, Matthew Shelly, McEntire Mark, Melanie Johnson-DeBaufre, merkitsemättömät haudat, metafora, metafyysinen, mimeettinen harha, moderni individualismi, moraalinen sokeus, moraalittomuus, motiivi, muistomerkit, murhaaja, murhahistoria, peitetarina, periytyvä haluttomuus nähdä, periytyvä syyllisyys, poikkeusyksilö, poliittinen systeemi, polittinen, postmoderni, profeettojen haudat, profeettojen veri, profetaalinen karjunta, prototyyppi, provosoi, pyhät arvot, Raymund Schwager, retorinen kysymys, ruoskia, saatana, Sakarja, sankariuhrit, seksuaaliset taipumukset, synagoogat, syypäiksi, tämä sukupolvi, tappaa, teeskentelijä, teksti syntipukkina, tiedon avaimet, toisenlaisuus, toisto, tuomio, työpaikkakiusaamista, uhrien hautausmaa, uskonnollinen ulkokuori, uskonnollinen väkivalta, väkivallan verukkeet, väkivallattomuus, valehtelija, valheen isä, vallat ja voimat, varottava esimerkki, verenhimoiset, verinen konkretia, veriteko, viattomaan vereen, Williams, Wink Walter

Kääntyminen

Kirjoitettu 28.2.2016 0 kommenttia

Jeesuksen aikana ei ollut pulaa pelastajista. Asclepius oli sairauksia parantava jumala. Atargatis oli Syyrialainen hedelmällisyyden jumalatar ja Isis perhearvoja puolustava jumalatar. Sarapis oli egyptiläisiä ja kreikkalaisia yhdistävä jumalten jumala, jolta myös rukoiltiin parantumista ja hedelmällisyyttä. Zeus piti muut jumalat kurissa ja ulotti välillä ankaran paimenviisautensa myös kuolevaisten joukkoon. Keisari Augustus oli Jeesuksen elinaikana muuttunut Rooman suuruuden Jumalaksi. Jumalilta etsittiin suopeutta, huolenpitoa ja varjelusta uhraamalla niille eläimiä ja maan antimia. Vielä Jeesuksen aikana ihmisuhritkin olivat tavallisia, vaikka senaatti oli ne kieltänyt. […]

Avainsanat: Aleksandr Solzhenitsyn, Asclepius, Atargatis, Barabbas, Cervantes, dogmatiikka, eläinuhri, Feodor Dostojevski, Girard, Girard René, Hamerton-Kelly Robert G, Heim Mark. S, ihmisuhri, Isis, itseensä meneminen, Jersak Brad & Hardin Michael, John M.Oesterreicher., kääntymys, Keisari Augustus, kohtalo, kosto, koti, kulttuuri, Lawler Peter & McConkey Dave, Marcel Proust, Martin Buber, metanoia, Milan Kundera, Mimesis, mos maiorumus, muistoateria, myötätunto, Nicholas Lash., no regret, pääsiäinen, pääsiäiskertomus, pahuus, pelastus, risti, Sarapis, Shakespeare, skandaali, syntipukkimekanismi, tatuointi, teshuvah, uhrata, uhrirituaali, uskonto ja isänmaa, väkijoukko, väkivallan ammattilainen, väkivallaton, valaistuminen, Zeus, Zizek Slavoj

Hän on Jeesuksen näköinen

Kirjoitettu 31.3.2012 1 kommentti

Pitkän perjantain tapahtumat kertovat ihmisyyden pimeimmästä ytimestä. Samassa kertomuksessa jotkut näkevät jotain häikäisevää. Toiset näkevät vain sen verran valoa että erottavat ihmisten hahmoja. Kolmannet eivät huomaa hetken pimeyttä sen enempää kuin sen keskelle syttyvää rakkauden valoakaan. Heille se on vain harmaata arkea, sitä samaa vanhaa ja tavallista. Sinne se kuitenkin tuli, kertomus siitä kuinka paljon Jumala tykkää ja pitää meistä. Ovatko nämä sopimattoman arkilämpöisiä sanoja ilmaisemaan kuolemaakin väkevämpää rakkautta? Eihän Golgatalla kukaan näyttänyt pitävän kenestäkään. Ihmiskunnan mustasta aukosta loisti himmeänä […]

Avainsanat: Alison James, anteeksiantava, arki, harmaa, Heim Mark. S, hylkäämä, ihmisyys, kristikunta, pääkallonkukkula, pelastaa, pimeys, pitää, pitkä perjantai, sairaskertomus, sivustakatsoja, suopeus, tykkää, uhrata, uhri, valo, valta, ylivoima, ystävä

Hän on uhrautuva

Kirjoitettu 30.3.2012 0 kommenttia

“Evankeliumeissa ei ole mitään, mikä viittaisi siihen että Jeesuksen kuolema olisi ollut uhri… Pääsiäinen kyllä esitetään tapahtumana, joka tuo pelastuksen ihmiskunnalle, mutta missään vaiheessa Jeesuksen kuolemasta ei puhuta uhrina.” Rene Girard [1] Kaifaalla oli selkeä käsitys miksi yksi piti uhrata, jotta kansa ja temppeli pelastuisivat tuholta. Pilatuksella, Herodeksella ja kansalla oli oma versionsa samasta sijaisuhriteoriasta. On tosiaan parempi että yksi kuolee jotta moni pelastuisi, kuin että moni kuolee ja harva tai vain yksi pelastuu. Kuka tällaisen logiikan kanssa voisi kiistellä? […]

Avainsanat: anteeksianto, Anthony Bartlett, Daly Robert J., ehtoollinen, elämänsä pelastaminen, Girard René, Golgata, Hammurabi, häokäilemätön, Hardin Michael, hävitä, Heim Mark. S, Herodes, Horton S. Michael, ihmiskunta, Jeesus, Jersak Brad, kuolema, menestys, muistoateria, murhaaja, nainen syntipukkina, pääsiäiskertomus, Pilatus, rakastava, rangaista, realistinen itsetuntemus, Rene Girard, risti, säännöt, sädehoito, sijaisuhriteoria, sovittava uhri, syntipukkaaminen, syntipukki, syöpäkasvain, tuomita, uhri, uhrikriisi, velkoja, veriuhri, verivaluutta, viha, voittaa, vuorisaarna

Me keksimme verellä sovittamisen

Kirjoitettu 23.3.2012 2 kommenttia

“Ihmiset tappoivat Jeesuksen, koska ihmiset olivat kyvyttömiä tekemään sovintoa keskenään ilman tappamista. Mutta tässä vaiheessa edes viattoman tappaminen ei kyennyt sovittamaan heitä keskenään. Siksi olemme altistuneet rajattomalle väkivallalle, jonka olemme itse tuoneet maailmaamme, eikä sillä ole mitään tekemistä Jumalan vihan tai väkivallan kanssa.”[1] Rene Girard. Jonkun on aina pitänyt kuolla. Toisten puolesta tapetusta kaikki sai alkunsa. Lynkatuista sijaisuhreista on Jumalat tehty. Verellä ristiriidat on aina sovittu ja sovitettu. Uhrin verellä kulttuuria on rakennettu. Jeesus kuoli kaikkien puolesta, jotta ketään ei […]

Avainsanat: anteeksianto, Charles Mabee, edelleen antaminen, ehdoton armo, eliitti, Goodhart Sandor, häpeä, harakiri, Hardin Michael, Heim Mark. S, itsensä rankaisu, Jeesuksen, Jersak Brad, Jorgensen Jorgen, Jumalan viha, jumalat, Juristien teologia, kauppiaiden retoriikka, kollektiivi, kosto, kulttuuri, kunniallinen, kuoleman portti, kuolla, leipää, lynkattu, maksaa, myyminen, nainen, oikeudentaju, ostaminen, parantaa, Patterson Stephen J., pelastanut, Prostituoitu, psykologia, puhdas, rangaistus, Rene Girard, Richard Rohr, rikoksen sovittaminen, Ryba Tom, saastainen, samurai, Samuraikulttuuri, shokki, sovintoa, sovitus, synti, syrjäyttää, syyllisyys, tappoivat, tolkuton, tulkita, tulla tapetuksi, uhrikulttuuri, uhrin veri, universumi, väkivalta, verellä sovittaminen, verenvuodatus, veri, viaton, vihan kuorma, vihollinen, viiniä, Williams James, yksilö

Synti Pyhää Henkeä vastaan

Kirjoitettu 6.3.2012 2 kommenttia

Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.[1] Alku kuulosti ikivanhalta uhkaukselta: Jos et ryhdy ystäväkseni, muutut vihollisekseni. Mitä uutta siinä muka oli? Näin yksilöt, yhteisöt ja kansat olivat uhonneet toisilleen aikojen alusta asti. Näin papistokin oli heitä evästänyt lähtiessään Jerusalemista. Sitäkö ikivanhaa mustavalkoisuuden tyranniaa Jeesus oli julistamassa heille? Jeesus kuitenkin jatkoi asettamalla kahden valtakunnan lainalaisuudet kaikessa yksinkertaisuudessaan vastakkain: Joko kokoatte tai hajotatte. Joko etsitte sovintoa kaikkien kanssa tai etsitte sovintoa […]

Avainsanat: Alison James, avoin syli, demonisoida, hajottaa, Heim Mark. S, hyvyys, inklusiivisuus, Jeesus, koota, moraalinen taju, pahuus, puolella, saatana, sisään sulkeva, syyllisyys, uhrata, uhri, väkivalta, vastaan, Wink Walter

Kuolemaan hylätty

Kirjoitettu 6.4.2011 1 kommentti

Verho repeää. Markuksen mukaan Jumala kyllä vastasi poikansa huutoon, mutta vasta hänen kuolemansa jälkeen. Aivan niin kuin ylipappi oli repinyt vaatteensa[1] tuomitessaan Jeesuksen jumalanpilkasta, niin Jumalakin nyt repi kaikkein pyhimmän paikan suojaksi kudotun raskaan ja senttejä paksun yhtenäisen verhon[2], jonka vain ylipappi sai avata kerran vuodessa Yom Kippur -juhlan yhteydessä: Silloin temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti.[3] Kaikkein pyhin oli paikka jossa uhrien vaatijan maanpäällisen läsnäolon oletettiin olevan. Kun kaikkein pyhin paikka avautui nähtäväksi, se paljastui tyhjäksi. Pappien on […]

Avainsanat: alaston, Ann W. Astell, Armstrong Karen, Borg Marcus, Crossan John Dominic, Galilea, häpeä, hauta, Heim Mark. S, Herzog II. William R, Holmen Tom, huuto Jumalalle, Jaakob, Jeesus, Jerusalem, Johannes Kastaja, Joosef arimatialainen, Jumala, Jumalan valtakunta, jumalanpilkka, Kankaanniemi Matti, katarsis, keisari, kollektiivinen väkivalta, korppi, kummitustarina, kunnialliset hautajaiset, kunniavelka, kuolemantuomio, kuoppa, legenda, Luukas, maanjäristys, Maria, Markus, Matteus, muistomerkki, Myers Ched, myologinen, mytologinen pyhyys, myyttinen sankaritarina, naiset, neuvosto, orja, pääsiäissaarna, pakana, palvelija, pappiseliitti, pellavavaate, Pietari, Pilatus, pyhä paikka, raadonsyöjä, rikollinen, ristiinnaulitseminen, ristin kantaminen, roolijako, saastainen, sadanpäämies, sankaruus, sapatti, Senior Donald, skandaali, spektaakkeli, syntipukkimekanismi, temppeli, Tiberius, tunkio, uhri, uhritemppeli, upseeri, väkivallan sokaisema, verta vaativa jumala, viimeinen toivo, Volf Miroslav, Ylipappi, ylösnousemus, Yom Kippur

Pitkä perjantai

Kirjoitettu 10.3.2011 2 kommenttia

SISÄLLYSLUETTELO: Minä en tunne sitä miestä Juudas tappaa itsensä Oikeuden edessä Pilatus Herodes Sovinto Tuomio Claudia Barabbas Kateus Kansan valta. Vastuu Lynkkaus alkaa Ulos karkotettu Kuoleman tuottamisesta Puuhun ripustettu Kuningas? Rosvo? Ihmisen uhri Viimeiset sanat Kuolemaan hylätty Verho repeää. Upseeri havahtuu Kuolleiden todistus Lojaaliset naiset Salainen seuraaja Hautaan suljettu Levoton yö Työ on kesken. Päivitän artikkelia taas ensi vuonna. Minä en tunne sitä miestä Kertomus Pietarista, joka painostettuna kolmesti kieltää Jeesuksen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon evankeliumien kerronta […]

Avainsanat: abba, absurdi, aikalisä, alaston, alisteinen asema, alkuseurakunta, Ann W. Astell, Anna heille anteeksi, ansa, anteeksianto, antropologia, Apollo, Arimatialainen, Armstrong Karen, arpa, Art House, asiayhteys, auktoriteetti, Bailie Gil, Barabbas, Bellinger, Borg Marcus, Bovon Franqois, Brad Jersak, Brown Raymond, Calvary, Ched Myers, Christoph Wolf, Cicero, cognito extra ordinem, Crossan John Dominic, Daavidin valtakunta, delegaatio, Demystifiointi, demytologisoida, Depoortere Frederiek, diagnoosi, diaspora, diktatuuri, diplomaattinen, ehtoollisasetus, Elia, epätoivo, esikuva, esinahka, etninen, evankeliumi, Fariseus, Filon, Florus, Fortuna, Fredriksen Paula, Galilea, Gardell Jonas, Gebauer, Gianni Vattimo, Gil Bailie, Ginter Gebauer, Golgata, Gordon Thomas, Greenberg. Gary, groteski, haaskalinnut, hallinta-alue, häpäisy, hapanviini, häpeä, hasmonealaisten palatsi, hauta, häväistys, Heim Mark. S, Herodes, Herodes Antipas, Herzog II. William R, hierarkia, hirttää, Holmen Tom, huuto Jumalalle, hylätyksi tuleminen, hylkääminen, hyvä ja pahan tiedon puu, idumealaiset, ihailu, illuusio, ilmoitustaulu, imitaatio, imperiumi, impulsiivinen, INRI, instituutio, ironia, ironisoi, ironisointi, Italia, Itsemurha, itseohjautuvuus, itsevaltainen, Jaakob, Jano, Jeesuksen äiti, Jeesus, Jerusalem, Johannes, Johannes Kastaja, John Dominic Crossan, John Hopkins, johtaa harhaan, Jonas Gardell, Joosef, Joosef arimatialainen, Josefus, Josephus, joukkohauta, joukkomurha, julmuus, Jumalan valtakunta, juoru, juridinen, Juudas, juutalainen, juutalaisvastaisuus, kadehdittava, Kaifas, Kankaanniemi Matti, kansallismielisyys, kansan vihollinen, kantelukirje, kapinoida, kärsimysnäytelmä, katarsis, kateellinen, kateellinen kilpailu, kateus, katkera itku, katumus, kauhukampansa, kauna, keisari, kerjäläinen, kerrontatyyli, kettu, kidutus, Kierkegaard, kilpailu, kirota, kivittäminen, klaani, kollektiivinen intuitio, kollektiivinen väkivalta, kompassi, koominen, korkein johto, korkein tuomari, korppi, kosto, koston uskonto, Krainion, Kreikka, krusifiksi, Kukon laulu, kummitustarina, kunnia, kunnialliset hautajaiset, kunnianhimo, kunniavelka, kunnioitus, kuolema, kuolemantuomio, kuoppa, kurinpalautuskirje, kutsumus, kuulua joukkoon, kuulustelu, Kyreneläinen, lainopettajat, lakeija, lakipykälä, legenda, leski, Libya, lumo, Luukas, lynkkaava kansanjoukko, lynkkaus, lynkkaushenki, lynkkausjoukko, maaherra, maalaismoukka, maan perustamisesta, maanjäristys, maanpakolaisuus, maantierosvous, malli, manipuloitava, Marcus Borg, Maria, Maria Magdala, Markus, Markus Borg, Matteus, Matti Kankaanniemi, Messias, mestaus, Michael Hardin, mikä on totuus, militaristinen, Mimeettinen, mimeettinen tartunta, Mimesis, mirha, Mooses, motiivit, muistomerkki, muodollinen, murre, Myers Ched, myologinen, myötätunto, mytologinen pyhyys, mytologiset, myytti, myyttinen sankaritarina, naamari, näännytys, naiset, närkästyä, Neuhaus, neuvosto, nolata, nöyryytetty, nöyryyttävä, nöyryytys, Orchard Helen, orja, orpo, Pääkallonpaikka, pääoma, pääsiäissaarna, päätösvaltainen, pahuus, pakana, palvelija, palvelustyttö, papisto, pappiseliitti, paradoksi, paratiisiunelma, parjaus, patriarkaalisuus, patriootti, Pax Romana, pellavavaate, pelottava ratkaisu, peruspelko, Pesi kätensä, pidätys, Pietari, Pietari kieltää, Pietarin evankeliumi, piilomerkitys, Pilatus, pilkaaja, pilkata, pilkka, poikkeava, poissulkeminen, poliittinen, pöyhkeä, Profeetta, prokuraattori, provinssi, psykologinen, puhdistautuminen, purppuraviitta, pyhä, pyhä paikka, pyhitetty väkivalta, Rene Girard, retorinen tyyli, revanssi, riippumattomuus, rikollinen, risti, ristiinnaulita, ristiinnaulitseminen, ristin kantaminen, ristiriitainen, rituaali, roisto, rooli, roolijako, Rooma, rosvo, rovio, Rufus, saastainen, saastua, sadanpäämies, sadatella, samarialainen, samarialaiset, sankari, sankarimessias, sankaruus, Santala Risto, sapatti, särkyneet unelmat, Schwager, Schwager Raymund, Sejanus, Seneca, Senior Donald, Simon, skandaali, Sören Kierkegaard, sortotoimia, sosiaalinen, spektaakkeli, spontaani, synoptikot, syntipukkimekanismi, syyllisyys, syyrialaiset, teloitettu, teloitus, teloituspaikka, temppeli, temppeliaristokratia, testamentata, The scapegoat, Tiberius, tieto, tietoinen, tilannetaju, titulus, Tom Holmen, totuus, traaginen, trategia, tunkio, tuomioistuin, uhma, uhraaminen, uhri, uhrikultti, uhritemppeli, uppiniskaisuus, upseeri, utopia, vaakuna, väheksyä, väkivalta, väkivaltainen, väkivaltaisuus, valamiehistö, valtakunnan vihollinen, valtakunta, valtaperusta, valtaväestö, valtiomies, valtioterrorismi, vangitseminen, vastuu, verinäytelmä, veripelto, veriraha, verta vaativa jumala, vertailu, Via Dolorosa, viaton uhri, viaton veri, viattomuus, villitsee, Volf Miroslav, Williams James, Wolf, Wroe Ann, yhteistyökumppani, yksimielinen kansa, ylenkatse, Ylipappi, ylivertaisuus, ylösnousemus, ympärileikkaus, Yom Kippur, Zizek Slavoj

Myytin merkitys

Kirjoitettu 26.1.2011 2 kommenttia

Myytti on valhe, joka peittää alkulynkkauksen. Se puhuu jumalista, mutta ei koskaan uhreista, joita jumalat alun perin olivat. Rene Girard [1] Arkikielessä myytti on alkanut merkitä paikkansapitämätöntä tarua, uskonnollista hörhöilyä tai taikauskoista huuhaata. Myytit, legendat ja jumaltarut kuulostavat niin fantastisen fiktiivisiltä ja monimerkityksellisiltä, että harva enää uskoo mihinkään yleispätevään teoriaan niiden sisällöstä.[2] Kuitenkin muinaiset myytit ovat renessanssista asti saaneet osakseen kohtuuttoman kritiikitöntä ihailua ja suorastaan idolisoivaa palvontaa. Vielä viime vuosisadalla myytit olivat akateemisestikin todella korkeassa kurssissa universaalisten totuuksien symbolisina välittäjinä. […]

Avainsanat: abstraktinen, arkkityyppi, Benoit Chantre, Campbell Joseph, Claude Lévi-Strauss, demytologisoida, Freud, Golsan Richard, Heim Mark. S, huhaa, ihmisuhri, Joseph Campbell, Jumala, Jumaltaru, Jung, juutalainen, kannibalismi, kollektiivinen itsepetos, kollektiivinen piilotajunta, Kreikka, kulttuuri, legenda, myytti, primitiivinen yhteisö, strukturalismi, taikausko, taru, viikunalehti

Uhrikultuurin perinnönkantajat

Kirjoitettu 20.1.2011 0 kommenttia

Palataksemme teoriamme lähtökohtaan, esitämme että kaikkien inhimillisten instituutioiden on toistettava sovintoa tuottava murha uusien uhrien kautta. Rene Girard.[1] Tämän kauhistuttavan väitteen toivoisi olevan hullun kulttuuriantropologin fix idén paisuttelua mielettömään mahdottomuuteen asti. Saattaa ollakin. Mutta entä jos Girard onkin oikeassa? Alkukantaisissa kulttuureissa tabujen rikkomisesta seurasi yhteisön kautta toteutettu Jumalan tappava viha. Vanhassa testamentissa Akanin rikkomuksen sytyttämä Jumalan viha laantui vasta kun Akan ja hänen omaisensa oli kivitetty ja poltettu.[2] Papiston valta sekoittui usein kansan lynkkausvimman kanssa, niin että niitä ei voinut […]

Avainsanat: Akan, eläinuhri, Heim Mark. S, hyvä väkivalta, ihmisuhri, instituutio, Jumalan viha, kanne, kosto, kostoretki, Kreikka, lynkkaus, lynkkaushenki, oikeudenkäynti, oikeuslaitos, papiston rooli, retoriikka, rituaali, Rooma, Rutto, syntipukkimekanismi, tuomari, uhrikulttuuri, valtio, valtiomonopoli, Vanha Testamentti

3.8 Ritualisoitu uhraaminen

Kirjoitettu 1.12.2010 3 kommenttia

”Missä tahansa uhraajilta kysytään miksi he uhraavat, vastaus on sama. Heidän täytyy toistaa mitä heidän esi-isänsä tekivät, kun tämä yhteisö luotiin. Heidän täytyy toistaa joku perustavaa laatua oleva väkivalta sijaisuhrin kautta.” René Girard[1] Rituaalien ja nimenomaan uhrirituaalien yleismaailmallisuus on aina kiehtonut uskontoantropologeja.[2] Veriuhri on historian tunnetuin rituaali. Maailman kaikissa kolkissa on rituaalisesti uhrattu ihmisen tai eläimen verta. Rituaali on ehkä ihmiskunnan vanhin muistamisen muoto. Rituaalissa sanoitetaan, tehdään ja näytetään jotain yhteisön syntytarinasta. Girardille uhraaminen ei ole vain muinainen kuriositeetti ja […]

Avainsanat: ääriuskovaisia, Afrikka, afrikkalaiset, Agamemnon, alkumurhan toistaminen, anaattisia, Apollo, arkeologia, Artemis, Ateena, Atsteekit, auktoriteetti, azteekit, bakkanaali, Balder, banaali, Ben-Hinnom, Davies Nigel, demokratia, demoni, demonisoida, Dionysialainen, double substitution, E.E. Evans-Pritchard, Edward Burnett Tylor, Egypti, eläinten kesyttäminen, eläinuhri, elämäntehtävä, elävä uhri, Emile Durkheim, ensimmäinen uhri, eristetty, Gehenna, Grote Jim & McGeeney John, hallintokausi, Heim Mark. S, Henri Hubert, historia, homeopatia, Homeros, humanisaatio, Huron, Idealisointi, Ifigeneia, ihmisuhri, Ilias, inkat, insestirikkomus, israelilaiset, Itsemurha, J.G. Frazer, James George Frazer, Jean-Pierre Vernant, Jerusalem, johtaja syntipukkina, joukkomurhaaia, julkisuuden alttarille, kaavamaisuus, katarsis, keihästää, keisari, kidutus, kiellettyjä ruokia, kivittää, kohtalo, Kolumbus, kosminen järjestys, kotieläimiä, köyhät, Kreikka, kulttuuri, kulttuuriantropologia, kuningas, L. De Heusch, lähetyssaarnaaja, linnakkeet, lumoutumnen, lynkkaaminen, maailman suurin teurastamo, Marcel Mauss, marginaalisia, markkinavoimien hurjat jumalat, Mediaskandaali, Meksiko, merkitään uhriksi, Molok, monikansallisten yhtiöiden johajat, murhahuuto, murhien laakso, muukalaiset, myyttiset sankarit, narrikuningas, Nigel Davies, normaalisuhteet, Odin, oikeudettomat, Olli Sinivaara, Orestes, osakkeenomistajat, päälliköt, pahuuden inkarnaatio, palvotut idolit, poikkeukselliset, poppamies, porrastemppeli, Poseidon, Pyhäpäivä, pyhitetty väkivalta, rasisteja, Rhodos, rituaali, Rituaalinen aika, rituaalinen kalenteri, rokotuskeskus, Rooma, Saarinen Risto, Schwager Raymund, sekasorto, Seneca, shamaani, sijaiskärsijä, sijaisuhraus, sijoittajat, Skandinavia, sotavanki, status uhrina, statusjana, suvaistevaisuus, synnin kantaja, tabu, Taistelusimulaatio, Tanska, terroristeja, The goulden Bough, Troija, tunnesuhde eläimeen, uhrautua, uhreiksi kelpaavia, uhrifestivaaleja, Uhriksi merkkaaminen, uhrikulttuuri, Uhrikuninkuus, uhrimateriaalia, uhrimeno, uhrin merkki, uhrin puolustaja, uhripapisto, uhrirituaali, uhrivaranto, uskontoantropologia, vainuaa, Väkivalta ja pyhä, valtakunta, valtikka, vammaiset, verilöyly, veriuhri, vihkimysriitti, viihdemedia, Villieläin, W. Robertson Smith, yhteiskuntahierarkia, ylisuuri reviiri, ylösnousemusmyytit

Ihmisuhreista eläinuhreihin

Kirjoitettu 18.11.2010 0 kommenttia

Ihminen oli ihmisen ensimmäinen uhri. Siitä kulttuuriantropologit ja arkeologit lienevät aika yksimielisiä. Kaikkein alkuperäisimmissä uhrirituaaleissa vuodatettiin ihmisen verta. Jossain vaiheessa yksinkertainen ja suora sijaisuhraus alkoi muuttua kaksitasoiseksi sijaisuhraamiseksi. Ihminen yhteisön sijaisuhrina korvattiin eläimellä, josta tehtiin alkuperäisen ihmisuhrin sijainen. Tätä Girard kutsuu kaksinkertaiseksi sijaisuudeksi (double substitution)[1] Millaisen prosessin kautta ihmisuhrit alkoivat vaihtua eläinuhreihin? Millaisista syistä alettiin uhrata eläimiä ihmisen sijaan? Kuinka tärkeä askel se oli ihmiseksi tulemisessa? Oliko ensimmäinen tiedostava ihminen se, joka havahtui näkemään uhrissa itsensä? ”Se voisin olla minä?” […]

Avainsanat: Agamemnon, Apollo, arkeologia, Artemis, Atsteekit, bakkanaali, Ben-Hinnom, Davies Nigel, Dionysialainen, double substitution, E.E. Evans-Pritchard, Edward Burnett Tylor, eläinten kesyttäminen, eläinuhri, Emile Durkheim, ensimmäinen uhri, Gehenna, Heim Mark. S, Henri Hubert, historia, Homeros, humanisaatio, Ifigeneia, ihmisuhri, Ilias, israelilaiset, James George Frazer, Jean-Pierre Vernant, Jerusalem, katarsis, Kolumbus, kotieläimiä, Kreikka, kulttuuri, kulttuuriantropologia, L. De Heusch, maailman suurin teurastamo, Marcel Mauss, Meksiko, Molok, murhahuuto, murhien laakso, Olli Sinivaara, Orestes, porrastemppeli, Poseidon, Rooma, Schwager Raymund, sijaisuhraus, sotavanki, The goulden Bough, Troija, tunnesuhde eläimeen, uhrirituaali, uhrivaranto, Väkivalta ja pyhä, verilöyly, Villieläin, W. Robertson Smith

Anselm ja Jumalan loukattu kunnia

Kirjoitettu 18.6.2010 6 kommenttia

Toisen vuosituhannen alussa tehty teologinen innovaatio vaikuttaa edelleen melkein jokaisen suomalaisen pinnallisimpaankin mielikuvaan siitä mitä kristityt tarkoittavat pelastumisella. Harva suomalainen kristitty, tai kristinuskon hylännyt tiedostaa miten vahvasti yksi mies, jonka nimeä useimmat eivät edes ole kuulleet, on muokannut heidän käsityksiään kristinuskosta. Kirjassaan Cur Deus Homo. Jumala Ihmiseksi Pyhä Anselm Canterburylainen (1033/1034 — 21. huhtikuuta 1109) muotoili mielestään kaikille järkeen käyvän selityksen sille miksi ja miten Jeesus pelastaa. Kristittyjen enemmistölle hänen selityksensä perusversio kelpaa edelleen. Monista se on alkanut tuntua kiusalliselta, […]

Avainsanat: Aateliset sukukunnat, älyllinen renessanssi, Anselm Canterburylainen, anteeksiantamaton velka, Anteeksiantomonopoli, aristokraattinen suku, armahatavaisuus, ateismi, Augustinus, barbaari, barbaaripäällikkö, Bartlett, Bologna, Boso, Canterbury, Canterburyn piispa, Cartess, Cur Deus Homo, feodaalinen, germaanit, goottilainen katedraali, häväistys, Heim Mark. S, helvetti, herttua Vilhelm, hyvitys, Jumala, Jumalan väkivalta, juridinen, juutalaisvastaisuus, kaksoisviesti, katumusharjoitus, kosto, kunniakulttuuri, kunniavelka, kuolemantuomio, läänitysjärjestelmä, looginen, Loukattu kunnia, maanomistaja, metateologia, moraalinen haaste, myöhäiskeskiaika, mystikot, Oxford, pappisaristokratia, Pariisi, pelastus, pelastusoppi, perheväkivalta, Perkele, primitiivinen kulttuuri, ristiretki, saatana, satisfactio, sijaiskärsijä, skolastiikka, sosiaalinen status, soturiluokka, sovitus, sovitusretoriikka, sovitusteologia, syntipukin uhraaminen, syntipukkimekanismi, talonpoikaisto, teologinen innovaatio, toisinajattelija, Toomi Lehtonen, Tuomas Akvinolainen, uhrikriittinen, Urbanus II, velkakirja, velkavankeus, verikosto, Vilhelm Valloittaja, Weaver. J. Denny, yhteisödynamiikka

Yhteisön merkitsemättömät haudat

Kirjoitettu 21.2.2010 1 kommentti

Seuraavaksi Jeesus siirtyy vertaamaan fariseuksia itseään hautoihin. Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.”[1] Ankara metafora on jäänyt elämään tekopyhyyden ja ulkokultaisuuden kuvauksena. Jos hänen tarkoituksensa oli moittia fariseuksia vain teennäisyydestä, kielikuva tuntuu liioittelulta.[2] Kenen kuolleita luita Jeesus näki fariseusten puolueen siistin ja hyvin järjestäytyneen ulkokuoren sisällä? Väittikö hän, että heidän hyvyytensä ja seremoniaalisen puhtautensa pimeässä salakaapissa on luurankoja? Keiden luista […]

Avainsanat: Heim Mark. S, Itsemurha, kaappihomo, luurankoja kaapissa, merkitsemättömät haudat, metafora, moraalittomuus, peitetarina, poikkeusyksilö, seksuaaliset taipumukset, työpaikkakiusaamista, uhrien hautausmaa, uskonnollinen väkivalta