Kirjoitettu 19.10.2020
0 kommenttia
Ennen astumistaan julkisuuteen Jeesus oli jo monta vuotta kuunnellut kansakunnan sydämen sykettä samalla, kun hän yritti hiljaisuudessa herkistyä sille. miltä hänen taivaallisen isänsä tahto näyttäytyisi ihmisten kesken. Hän etsi siihen tukea pyhistä kirjoituksista ja oli kuulolla, löytyisikö tästä maasta ketään, joka edes osittain olisi samoilla aaltopituuksilla hänen kanssaan. Kun hän alkoi kuulla huhuja Johanneksesta, hänen oli vaikea hillitä innostustaan. Tuohon mieheen hänen pitäisi ehdottomasti tutustua. Ei se ollut kovin vaikeaa. Nasaretissa oli muitakin, joita Johanneksen julistus kiehtoi. Sana kulki, eikä […]
Avainsanat:
daavidilainen messias,
herran päivä,
hurja ja hirmuinen,
identiteettikriisi,
ihmisuhri,
Jeesuksen kaste,
Johanneksen opetuslapset,
Johannes Kastaja,
Jordan virta,
jumalihminen?,
Juudaan leijona,
kiivas ja kiukkuinen,
kilpailematon kunnioitus,
kirves vai kyyhkynen,
myytti,
Pimeä taika,
puhdistautumisriitti,
rakas lapsi,
rautainen valtikka,
rituaali,
suuri kostaja,
syntisten kaste,
teuraseläin,
uudestisyntyminen,
väkivallaton,
vallan viettelys,
vastarakkaus,
vertaileva kateus
Kirjoitettu 16.4.2016
1 kommentti
1. Ensimmäiset pelastajat olivat ihmisuhreja. Aikojen alussa ihmisen kehitys seurasi nopeutuvaa kykyä matkia. Kyky oppia matkimalla käynnisti kiihtyvät kehitysprosessin. Halusta itsessään tuli imitoimisen kohde ja ihminen alkoi yhä kiihkeämmin haluta toisen kaltaisuutta. Rene Girard kutsuu sitä mimeettiseksi haluksi. Eläimet eivät voineet olla haluamatta mitä ravinnokseen ja lisääntyäkseen tarvitsivat, mutta ihminen ei enää voinut olla haluamatta mitä toinen ihminen halusi. Halun malli muuttui kadehdituksi kilpailijaksi. Kilpailija muuttui viholliseksi. Viholliset alkoivat imitoida toistensa väkivaltaa ja tulivat näin lukkiutuneiksi väkivaltaiseen vuorovaikutukseen. Niin Homo […]
Avainsanat:
alkukertomus,
eläinuhri,
Gary Greenberg,
hauta,
ihmisuhri,
imitoida,
jahve,
katarssis,
kateus,
kulttuuri,
mimeettinen halu,
Mooses,
myyttinen,
pääsiäisjuhla,
pelastus,
pyhä viha,
pyhitetty väkivalta,
ritualisointi,
Robin Griffith-Jones,
syntipukki,
syntipukkirituaali,
uhrikultti,
väkivalta
Kirjoitettu 16.4.2016
3 kommenttia
PELASTUKSEN PITKÄ HISTORIA. Kaikkein ensimmäiset pelastajat olivat lynkattuja ihmisuhreja Vanhan Testamentin aikana eläinuhrit muuttuivat pelastaviksi Jeesus tuli pelastamaan meidät pelastuksesta Jeesus joutui paljastamansa pedon kynsiin Miksi Jeesus kuoli? Mitä ylösnousemuksen jälkeen ymmärrettiin? Mitä se merkitsi käytännössä? PELASTUS JEESUKSEN JÄLKEEN Kirkkoisät Valtauskonto Anselm. Luther KUN ILOSANOMA KAUHISTUTTAA Ateistinen kritiikki Hyvä vai huono uutinen? Pelastus on suhteellinen Väkivaltainen Jumala Uhria vaativa Jumala? Jumalan viha? Ikuinen tuomio Pelastus ja moraali Miksi väkivallalla sovittamiseen on niin helppo uskoa? ORTODOKSINEN TRADITIO PALJASTAVA JA PELASTAVA KERTOMUS […]
Avainsanat:
Abel,
Abelard,
absurdi,
alistaja,
alkukertomus,
Anselm Canterburilainen,
Anselmin Jumalan kunnia,
anteeksi pyytäminen,
anteeksianto,
Anthony Bartlett,
antisemitismi,
bakteerikammo,
Brad Jersak,
Brakjan,
Christus Victor,
Dawkins,
demytologisoiva,
Denny J Weaver,
Depoortere Frederiek,
eclesia,
ehtoollinen,
Eillard M Swartley,
eläinuhri,
epäjumala,
epätoivo,
Esa Saarinen,
Euripides,
Eurooppa,
evankeliumi,
feodaaliyhteiskunta,
Finlan Stephen,
Friedrich Nietzschen,
Gary Greenberg,
Girard René,
Golgata,
Gorringe Timothy,
hakattu,
hauta,
helvetti,
Heprealaiskirje,
Hitchens,
homo sapiens,
hylkääminen,
hylkäävä,
hyvittäminen,
ihmisarvo,
ihmisuhri,
Ikuinen tuomio,
Imitatio Christi,
imitoida,
imperiumi,
isänmaa,
itsekritiikki,
jääkiekko,
Jacques Derrida,
jahve,
James Alison,
Jeesuksen veri,
Jehova,
Jersak Brad & Hardin Michael,
Jukka Relander,
jumalakuva,
Jumalan kunnia,
Jumalan raivo,
Juutalaiset,
juutalaiskristitty,
kääntyminen,
Kaifas,
kaksikasvoinen,
kaksinaismoraali,
kansanmurha,
katarssis,
kateus,
katumus,
kiitllisuus,
kilpailu,
kirkkoisä Augustinus,
kirottu,
Kollektiivinen rangaistus,
kosto,
kotimaa,
kotiväkivalta,
koulukiusaaja,
Kristus,
kritiikki,
kulttuuri,
kulttuuriantropologia,
kuolema,
Kuolemanrangaistus,
lankeemus,
lapsiuhri,
Lazar Puhalo,
lophduttaja,
Luther,
luuseri,
lynkkausvimma,
maailmansota,
maallinen,
Mark S Heim,
Martin Luther King,
Matteus,
Megivern James J,
Michael Hardin,
mimeettinen halu,
mimeettinen väkivalta,
Molok,
Mooses,
moraalinen,
myytti,
myyttinen,
Nigel Davis,
osa,
ostaa verellä,
pääsiäisjuhla,
Paavi John Paul II,
pahoinpitelijä,
pahuus,
pakkomielle,
paradoksaalinen,
Pelastuksen teologia,
pelastus,
pelastusoppi,
Pelastusteologia,
perheväkivalta,
Peter Abelard,
Philip L Quinn.,
Pietari,
pitkä perjantai,
politiikka,
puolustaminen,
pyhä,
pyhä viha,
pyhitetty väkivalta,
Raamattu,
rakastava,
rakkaus,
rangaistus,
rankaisu,
rauhantyö,
reformaatio,
Rene Girard,
Risto Saarinen,
ritualisointi,
Robert J Daly,
Robin Griffith-Jones,
Ruben Stiller,
saatana,
Sakarja,
seuraaminen,
Sijaiskärsimys,
sijaisuhri,
sijaisuhrilogiikka,
Slavoj Žižek,
sorto,
soteriologia,
sovinto,
sovittava,
sovitusteologia,
sovitusuhri,
suhde,
suomalainen,
syntipukki,
syntipukkirituaali,
syväoivallus,
syyllinen,
syyllistävä,
syyllisyys,
taivas,
taivasosuus,
teoria,
terrori,
terroristi,
Tommi Lehtonen,
Tuhlaajapoika,
Tuomas Nevanlinna,
uhraaja,
uhri,
uhrikultti,
uhrin ääni,
Uskonto,
Uusi Liitto,
Uusi Testamentti,
Väkivallan projisoiminen,
väkivallan uhri,
väkivallattomuus,
väkivalta,
väkivaltainen Jumala,
valtauskonto,
vampyyri,
vanha liitto,
velallinen,
velkakirja,
veri,
vertailu,
viaton veri,
viehamielisyys,
vieraanvaraisuus,
vihollinen,
vihollisen rakastaminen,
viimeinen ateria,
viimeinen tuomio,
Walter Wink,
Weaver. J. Denny,
yhteisö,
yhteisöllisyys,
yksilöllisyys,
ylivoima,
ylösnousemus
Kirjoitettu 28.2.2016
0 kommenttia
Jeesuksen aikana ei ollut pulaa pelastajista. Asclepius oli sairauksia parantava jumala. Atargatis oli Syyrialainen hedelmällisyyden jumalatar ja Isis perhearvoja puolustava jumalatar. Sarapis oli egyptiläisiä ja kreikkalaisia yhdistävä jumalten jumala, jolta myös rukoiltiin parantumista ja hedelmällisyyttä. Zeus piti muut jumalat kurissa ja ulotti välillä ankaran paimenviisautensa myös kuolevaisten joukkoon. Keisari Augustus oli Jeesuksen elinaikana muuttunut Rooman suuruuden Jumalaksi. Jumalilta etsittiin suopeutta, huolenpitoa ja varjelusta uhraamalla niille eläimiä ja maan antimia. Vielä Jeesuksen aikana ihmisuhritkin olivat tavallisia, vaikka senaatti oli ne kieltänyt. […]
Avainsanat:
Aleksandr Solzhenitsyn,
Asclepius,
Atargatis,
Barabbas,
Cervantes,
dogmatiikka,
eläinuhri,
Feodor Dostojevski,
Girard,
Girard René,
Hamerton-Kelly Robert G,
Heim Mark. S,
ihmisuhri,
Isis,
itseensä meneminen,
Jersak Brad & Hardin Michael,
John M.Oesterreicher.,
kääntymys,
Keisari Augustus,
kohtalo,
kosto,
koti,
kulttuuri,
Lawler Peter & McConkey Dave,
Marcel Proust,
Martin Buber,
metanoia,
Milan Kundera,
Mimesis,
mos maiorumus,
muistoateria,
myötätunto,
Nicholas Lash.,
no regret,
pääsiäinen,
pääsiäiskertomus,
pahuus,
pelastus,
risti,
Sarapis,
Shakespeare,
skandaali,
syntipukkimekanismi,
tatuointi,
teshuvah,
uhrata,
uhrirituaali,
uskonto ja isänmaa,
väkijoukko,
väkivallan ammattilainen,
väkivallaton,
valaistuminen,
Zeus,
Zizek Slavoj
Kirjoitettu 24.2.2012
2 kommenttia
Rooman ylläpitämää rautaista järjestystä uhkasi aina valloitettujen kansojen parissa syntyvät kaaosta tuottavat kapinat. Juutalaisen temppelivaltion uskonnollinen järjestys eli jatkuvassa jännitteessä kapinoivan kansan ja hallitsevan Rooman välillä. Jeesuksen sanat eivät tähän jännitteeseen tuoneet minkäänlaista lohtua: Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Minä olen tullut nostamaan pojan isäänsä, tyttären äitiään ja miniän anoppiaan vastaan. Viholliset ovat oman talon väkeä.[1] Evankeliumien kirjoittajat eivät edes yrittäneet esitellä Jeesusta ristiriidattomana ja yksiselitteisesti ymmärrettävänä […]
Avainsanat:
Abel,
äiti,
alistettu,
anoppi,
anteeksianto,
Carey Greg,
Finamore Stephen,
Fleming Chris,
herraviha,
ihmisten valtakunta,
ihmisuhri,
Kain,
kettu,
kilpailusuhde,
köyhät,
kuolema,
luola,
Markus,
Matteus,
miekka,
miniä,
oman talon väki,
päivätyöläien,
perhe,
perhearvot,
rauha,
rauhan tuoja,
Sisaruskateus,
sortaja,
sovinto,
syntipukkimekanismi,
tytär,
uhrieläin,
väkivalta,
väkivaltadynamiikka,
väkivaltamonopoli,
viholliset,
Webb Eugene,
Wink Walter,
ylimystö,
Ylipappi
Kirjoitettu 26.1.2011
3 kommenttia
Uskonto varjelee meitä väkivallalta ja väkivalta etsii itselleen suojapaikkaa uskonnosta. René Girard[1] Girardin mukaan uhrirituaali edellyttää perusteellista sosiologista ja teologista väärinkäsitystä. Uhraajien ei pidä ymmärtää uhraamisen historiallista taustaa eikä uhrin todellista merkitystä omalle yhteisölle. Heidän pitää uskoa, että rituaali on jumalten sanelema ja uhri on tarpeellinen vain heille. Tätä väärinkäsitystä varten myytit ovat olemassa.[2] Ne ylläpitävät ihmisten pelonsekaista kunnioitusta uhreja vaativia jumalia kohtaan. Myytti toimii rituaalin kehystarinana ja antaa perusteet uhraamisen säännölliselle toistolle. Myyttiset kertomukset ja selitykset muuttavat uhraamisen kaikkien […]
Avainsanat:
Aabraham,
identiteetti,
ihmisuhri,
Iisak,
itsetuho,
Kalevala,
kansantarusto,
kauhun tasapaino,
kehystarina,
kulttuuriantropologia,
mielikuvitustarina,
Mytologinen uskonnollisuus,
myyttinen kertomus,
narratiivinen valhe,
pelastuskertomus,
provokatiivinen,
pyhä riitti,
pyhä velvollisuus,
rituaalinen väkivalta,
sosiologinen,
syntipukkimekanismi,
tabu,
teologinen,
uhrikultti,
uhrirituaali,
veren voima,
Yksilömoraali
Kirjoitettu 26.1.2011
2 kommenttia
Myytti on valhe, joka peittää alkulynkkauksen. Se puhuu jumalista, mutta ei koskaan uhreista, joita jumalat alun perin olivat. Rene Girard [1] Arkikielessä myytti on alkanut merkitä paikkansapitämätöntä tarua, uskonnollista hörhöilyä tai taikauskoista huuhaata. Myytit, legendat ja jumaltarut kuulostavat niin fantastisen fiktiivisiltä ja monimerkityksellisiltä, että harva enää uskoo mihinkään yleispätevään teoriaan niiden sisällöstä.[2] Kuitenkin muinaiset myytit ovat renessanssista asti saaneet osakseen kohtuuttoman kritiikitöntä ihailua ja suorastaan idolisoivaa palvontaa. Vielä viime vuosisadalla myytit olivat akateemisestikin todella korkeassa kurssissa universaalisten totuuksien symbolisina välittäjinä. […]
Avainsanat:
abstraktinen,
arkkityyppi,
Benoit Chantre,
Campbell Joseph,
Claude Lévi-Strauss,
demytologisoida,
Freud,
Golsan Richard,
Heim Mark. S,
huhaa,
ihmisuhri,
Joseph Campbell,
Jumala,
Jumaltaru,
Jung,
juutalainen,
kannibalismi,
kollektiivinen itsepetos,
kollektiivinen piilotajunta,
Kreikka,
kulttuuri,
legenda,
myytti,
primitiivinen yhteisö,
strukturalismi,
taikausko,
taru,
viikunalehti
Kirjoitettu 20.1.2011
0 kommenttia
Palataksemme teoriamme lähtökohtaan, esitämme että kaikkien inhimillisten instituutioiden on toistettava sovintoa tuottava murha uusien uhrien kautta. Rene Girard.[1] Tämän kauhistuttavan väitteen toivoisi olevan hullun kulttuuriantropologin fix idén paisuttelua mielettömään mahdottomuuteen asti. Saattaa ollakin. Mutta entä jos Girard onkin oikeassa? Alkukantaisissa kulttuureissa tabujen rikkomisesta seurasi yhteisön kautta toteutettu Jumalan tappava viha. Vanhassa testamentissa Akanin rikkomuksen sytyttämä Jumalan viha laantui vasta kun Akan ja hänen omaisensa oli kivitetty ja poltettu.[2] Papiston valta sekoittui usein kansan lynkkausvimman kanssa, niin että niitä ei voinut […]
Avainsanat:
Akan,
eläinuhri,
Heim Mark. S,
hyvä väkivalta,
ihmisuhri,
instituutio,
Jumalan viha,
kanne,
kosto,
kostoretki,
Kreikka,
lynkkaus,
lynkkaushenki,
oikeudenkäynti,
oikeuslaitos,
papiston rooli,
retoriikka,
rituaali,
Rooma,
Rutto,
syntipukkimekanismi,
tuomari,
uhrikulttuuri,
valtio,
valtiomonopoli,
Vanha Testamentti
Kirjoitettu 1.12.2010
3 kommenttia
”Missä tahansa uhraajilta kysytään miksi he uhraavat, vastaus on sama. Heidän täytyy toistaa mitä heidän esi-isänsä tekivät, kun tämä yhteisö luotiin. Heidän täytyy toistaa joku perustavaa laatua oleva väkivalta sijaisuhrin kautta.” René Girard[1] Rituaalien ja nimenomaan uhrirituaalien yleismaailmallisuus on aina kiehtonut uskontoantropologeja.[2] Veriuhri on historian tunnetuin rituaali. Maailman kaikissa kolkissa on rituaalisesti uhrattu ihmisen tai eläimen verta. Rituaali on ehkä ihmiskunnan vanhin muistamisen muoto. Rituaalissa sanoitetaan, tehdään ja näytetään jotain yhteisön syntytarinasta. Girardille uhraaminen ei ole vain muinainen kuriositeetti ja […]
Avainsanat:
ääriuskovaisia,
Afrikka,
afrikkalaiset,
Agamemnon,
alkumurhan toistaminen,
anaattisia,
Apollo,
arkeologia,
Artemis,
Ateena,
Atsteekit,
auktoriteetti,
azteekit,
bakkanaali,
Balder,
banaali,
Ben-Hinnom,
Davies Nigel,
demokratia,
demoni,
demonisoida,
Dionysialainen,
double substitution,
E.E. Evans-Pritchard,
Edward Burnett Tylor,
Egypti,
eläinten kesyttäminen,
eläinuhri,
elämäntehtävä,
elävä uhri,
Emile Durkheim,
ensimmäinen uhri,
eristetty,
Gehenna,
Grote Jim & McGeeney John,
hallintokausi,
Heim Mark. S,
Henri Hubert,
historia,
homeopatia,
Homeros,
humanisaatio,
Huron,
Idealisointi,
Ifigeneia,
ihmisuhri,
Ilias,
inkat,
insestirikkomus,
israelilaiset,
Itsemurha,
J.G. Frazer,
James George Frazer,
Jean-Pierre Vernant,
Jerusalem,
johtaja syntipukkina,
joukkomurhaaia,
julkisuuden alttarille,
kaavamaisuus,
katarsis,
keihästää,
keisari,
kidutus,
kiellettyjä ruokia,
kivittää,
kohtalo,
Kolumbus,
kosminen järjestys,
kotieläimiä,
köyhät,
Kreikka,
kulttuuri,
kulttuuriantropologia,
kuningas,
L. De Heusch,
lähetyssaarnaaja,
linnakkeet,
lumoutumnen,
lynkkaaminen,
maailman suurin teurastamo,
Marcel Mauss,
marginaalisia,
markkinavoimien hurjat jumalat,
Mediaskandaali,
Meksiko,
merkitään uhriksi,
Molok,
monikansallisten yhtiöiden johajat,
murhahuuto,
murhien laakso,
muukalaiset,
myyttiset sankarit,
narrikuningas,
Nigel Davies,
normaalisuhteet,
Odin,
oikeudettomat,
Olli Sinivaara,
Orestes,
osakkeenomistajat,
päälliköt,
pahuuden inkarnaatio,
palvotut idolit,
poikkeukselliset,
poppamies,
porrastemppeli,
Poseidon,
Pyhäpäivä,
pyhitetty väkivalta,
rasisteja,
Rhodos,
rituaali,
Rituaalinen aika,
rituaalinen kalenteri,
rokotuskeskus,
Rooma,
Saarinen Risto,
Schwager Raymund,
sekasorto,
Seneca,
shamaani,
sijaiskärsijä,
sijaisuhraus,
sijoittajat,
Skandinavia,
sotavanki,
status uhrina,
statusjana,
suvaistevaisuus,
synnin kantaja,
tabu,
Taistelusimulaatio,
Tanska,
terroristeja,
The goulden Bough,
Troija,
tunnesuhde eläimeen,
uhrautua,
uhreiksi kelpaavia,
uhrifestivaaleja,
Uhriksi merkkaaminen,
uhrikulttuuri,
Uhrikuninkuus,
uhrimateriaalia,
uhrimeno,
uhrin merkki,
uhrin puolustaja,
uhripapisto,
uhrirituaali,
uhrivaranto,
uskontoantropologia,
vainuaa,
Väkivalta ja pyhä,
valtakunta,
valtikka,
vammaiset,
verilöyly,
veriuhri,
vihkimysriitti,
viihdemedia,
Villieläin,
W. Robertson Smith,
yhteiskuntahierarkia,
ylisuuri reviiri,
ylösnousemusmyytit
Kirjoitettu 18.11.2010
0 kommenttia
Ihminen oli ihmisen ensimmäinen uhri. Siitä kulttuuriantropologit ja arkeologit lienevät aika yksimielisiä. Kaikkein alkuperäisimmissä uhrirituaaleissa vuodatettiin ihmisen verta. Jossain vaiheessa yksinkertainen ja suora sijaisuhraus alkoi muuttua kaksitasoiseksi sijaisuhraamiseksi. Ihminen yhteisön sijaisuhrina korvattiin eläimellä, josta tehtiin alkuperäisen ihmisuhrin sijainen. Tätä Girard kutsuu kaksinkertaiseksi sijaisuudeksi (double substitution)[1] Millaisen prosessin kautta ihmisuhrit alkoivat vaihtua eläinuhreihin? Millaisista syistä alettiin uhrata eläimiä ihmisen sijaan? Kuinka tärkeä askel se oli ihmiseksi tulemisessa? Oliko ensimmäinen tiedostava ihminen se, joka havahtui näkemään uhrissa itsensä? ”Se voisin olla minä?” […]
Avainsanat:
Agamemnon,
Apollo,
arkeologia,
Artemis,
Atsteekit,
bakkanaali,
Ben-Hinnom,
Davies Nigel,
Dionysialainen,
double substitution,
E.E. Evans-Pritchard,
Edward Burnett Tylor,
eläinten kesyttäminen,
eläinuhri,
Emile Durkheim,
ensimmäinen uhri,
Gehenna,
Heim Mark. S,
Henri Hubert,
historia,
Homeros,
humanisaatio,
Ifigeneia,
ihmisuhri,
Ilias,
israelilaiset,
James George Frazer,
Jean-Pierre Vernant,
Jerusalem,
katarsis,
Kolumbus,
kotieläimiä,
Kreikka,
kulttuuri,
kulttuuriantropologia,
L. De Heusch,
maailman suurin teurastamo,
Marcel Mauss,
Meksiko,
Molok,
murhahuuto,
murhien laakso,
Olli Sinivaara,
Orestes,
porrastemppeli,
Poseidon,
Rooma,
Schwager Raymund,
sijaisuhraus,
sotavanki,
The goulden Bough,
Troija,
tunnesuhde eläimeen,
uhrirituaali,
uhrivaranto,
Väkivalta ja pyhä,
verilöyly,
Villieläin,
W. Robertson Smith
Kirjoitettu 15.2.2010
0 kommenttia
Kun minä olin lapsi, opin että vain jotkut poikkeuksellisen julmat heimot Afrikassa ja ehkä jossain muuallakin uhrasivat ihmisiä. Sarjakuvat näyttivät lähetyssaarnaajia padoissa keittymässä tai nuotion päällä kärventymässä. Sen jälkeen opin azteekien ja inkojen tuhansista ihmisuhreista. Kaikki esitettiin kuitenkin ikään kuin ihmiskunnan historian friikki-ilmiönä. Sivistyneillä ihmisillä oli kova tarve ottaa mahdollisimman suurta etäisyyttä ihmisuhreihin. Ikään kuin heillä ei voisi olla mitään yhteistä rituaalisen tappamisen kanssa. Historioitsija Nigel Davies on tehnyt laajan tutkimuksen ihmisuhrien yleisyydestä kaikissa kulttuureissa, ja monessa paikassa aivan viime […]
Avainsanat:
Afrikka,
azteekit,
Balder,
Egypti,
Huron,
ihmisuhri,
inkat,
Kreikka,
lähetyssaarnaaja,
Nigel Davies,
Odin,
Rhodos,
Seneca,
Skandinavia,
Tanska,
uhrimateriaalia
Kirjoitettu 22.1.2010
3 kommenttia
Todellinen syntipukki on ihminen, jota muut eivät ole sellaiseksi tunnustaneet, ja jonka syyllisyyteen kaikilla on horjumaton usko Rene Girard. [1] Kun esikulttuurisen lauman kriisi oli syventynyt polttopisteeseen asti, jokainen jäljensi juuri kokemaansa väkivaltaa. Suunnittelu tai harkinta ei viivästyttänyt väkivallan välitöntä peilautumista. Paniikkiin yltynyt pelko nopeutti reaktioita ja vastareaktioita. Tämän kaltaisissa hetkissä koko lauman olemassaolo oli uhattuna. Juuri näihin maailmanlopun hetkiin Girard väittää mimesiksen tuottaneen pelastavan ihmeen. Joku laumasta imitoikin juuri tiettyyn kohteeseen kohdistunutta väkivaltaa. Kolmas, neljäs, viides ja kuudes teki […]
Avainsanat:
alku-uskonnollisuus,
alkulauma,
Aristoteles,
Ateena,
avuton,
besserwisser,
catharma,
Cesáreo Bandera,
decidere,
demonisoida,
Dionysialainen,
dogmatiikka,
dokumentoitu,
Durkheim,
epäjärjestys,
epämuodostunut ihminen,
esikulttuurinen lauma,
euforia,
Freud,
Gil Bailie,
häirikkö,
halveksia,
helpotus,
hirmuinen,
hirttää,
Hitler,
Hobbes,
homoseksuaalisuus,
hukuttaa,
hullu,
hyvä väkivalta,
ihmisuhri,
Iskender,
jahve,
joukkoliike,
Jumala,
Jumalan viha,
juutalainen,
Kaifas,
Kalle Kuusimäki,
karitsa,
katastrofi,
katharsis,
kielen kehitys,
kiitollisuus,
kirottu,
kiusata,
kollektiivinen itsetutkiskelu,
kollektiivinen raivo,
kolmannesta puhuminen,
Kreikka,
Kristeva,
kulttuuriantropologia,
kyynisyys,
läpi katsominen,
liberaaliteologit,
luonnonmullistus,
Luther,
luuseri,
lynkkausjoukko,
maaginen,
maagiset kyvyt,
maailmanlopun hetki,
magia,
Majesteettinen,
marginaalinen,
Mark Heim,
Michel Serres,
mielikuvitus,
mykistävä,
Mysterium Fascinans,
Mysterium Tremendum,
näköharha,
oikeutettu,
opettajakunta,
Osmo Tiililä,
päätöksentekoprosessi,
Päätös,
paha väkivalta,
paholainen,
pahuus,
pankijohtaja,
pedofiili,
Pedon jäljillä,
poikkeuksellisen paha,
primitiivinen pyhä,
profaani,
projisoida,
psykologinen termistö,
pyhä objekti,
raato,
Raymund Schwager,
rehabilitoitu,
Reineke,
representaatio,
riita,
ristiriitainen,
Risto Saarinen,
rituaalisääntö,
Rousseau,
Rudolf Otto,
ruumis,
saksalainen yhteiskunta,
seksuaaliset tabut,
shamaanit,
siirtolaiset,
siunattu,
sivullinen,
sokea raivo,
spontaani,
stereotyyppinen,
suosija,
symbolinen,
syntipukkidynamiikka,
syntyperä,
syyllisyys,
tabu,
talvisodan ihme,
tappava paniikki,
tarkkanäköisyys,
tartuntatautinen,
teologia,
The Predator,
transferenssi,
tunteensiirto,
uhrin syyllisyys,
vaarallinen,
väkivallaton pyhä,
väkivaltainen pyhä,
valintaprosessi,
veri,
viha,
viharyhmä,
vilpittömästi,
virtuaaliheimo,
yhteishenki,
yhteistyöhalukkuus,
yksimielisyys,
ylenkatse,
Ylipappi,
ylivoimainen valta
