“Jeesuksen tunnustaminen Jumalalaksi on myös sen tunnustamista, että hän ainoana pystyi nousemaan sen väkivallan yläpuolelle, joka siihen asti oli läpäissyt koko ihmiskunnan.”[1] ”Jumala on mitä Jeesus teki.” Rene Girard.[2] Kaikkein yleisin käsitys pääsiäistapahtumien merkityksestä lienee se, että Jumala orkestroi koko tapahtumasarjan oman tahtonsa mukaisesti. Psykoanalyytikko Mikael Enckell, joka on tutkinut juutalaisuuden ja kristillisyyden suhdetta, sanoo Hesarin koko sivun haastattelussa Gibsonin filmiä kommentoiden: ”Juutalaisten syyttäminen Jeesuksen murhasta on joka tapauksessa kristinuskon näkökulmasta järjetöntä. Jeesuksen ristinkuolema oli Jumalan tahto.”[3] Ruben Stillerille esitettiin […]
Kaksi aikakautta törmäsivät yhteen nuoren munkin piinatussa sydämessä. Martin Lutherin sydämeen mahtui massiivinen määrä taantumuksellista keskiaikaa ja raivoisa annos auktoriteeteista piittaamatonta uhmaa aikansa valtasysteemiä vastaan. Hän edusti keskiaikaista luostarilaitosta parhaimmillaan ja toisaalta hänestä tuli epäilystensä ja valintojensa kautta uuden ajan humanisti, naimisissa oleva, silloin tällöin reippaasti ryypiskelevä hengenmies, joka otti vapaudekseen tehdä teologiaa keneltäkään lupaa kysymättä. Lutherista tuli maailmanhistorian ensimmäinen bestsellerkirjailija. Hänen etuoikeuksiinsa kuului, ettei hänen tarvinnut viettää suurinta osaa työajastaan kirjojensa paikallismarkkinointiin. 1500-luvun alussa länsimaisen sivistyksen viisaus mahtui muutamaan […]
Pääsiäisaterian valmistelu ”Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä, jolloin oli tapana teurastaa pääsiäislammas,[1] Tämä oli juutalaisen kansan identiteetin kannalta vuoden tärkein juhla-ateria. Sitä nimitettiin seder-ateriaksi. Sana tarkoittaa järjestystä. Ateria olikin tarkasti ohjeistettu monivaiheinen päivällinen[2], jossa jokaisella aineosalla oli tarkkaan määrätty merkityksensä. Päivällisen aikana muisteltiin kansan alkutarinaa, orjuutettujen heimojen kutsua ulos Egyptistä, Jumalan lain antamista ja matkan alkamista kohti valitun kansan luvattua maata. Tämän kertomuksen kautta juutalaiset ymmärsivät ja määrittivät itsensä kansana. Tällä aterialla he osallistuivat isiensä kärsimyshistoriaan tavalla, joka hetkeksi ylitti […]