1. Jeesus ylittää etnisen rajan Jeesuksen julkinen työ oli jatkunut jo pari vuotta. Seuraajien ja vastustajien määrä oli koko ajan kasvanut. Toiveet paremmasta ja pelot pahemmasta aaltoilivat hänen ympärillään. Ihailevasta kansanjoukosta, kampittavista Jerusalemin pyhistä ja rasittavista opetuslapsista Jeesus etsi välillä suojaa erämaasta. Herodeksen mestattua Johanneksen, varttikuningas saattaisi hyvinkin löytää syyn vangita ja mestauttaa Jeesuksenkin. Sellainen ei kuulunut Jeesuksen suunnitelmiin. Hän oli tullut ensisijaisesti haastamaan oman kansansa käsityksiä itsestään ja Jumalastaan, eikä hän aikonut antaa minkään Herodeksen oikun estää sitä. Nyt […]
Samalla kertaa he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle, toisen hänen vasemmalle puolelleen.[1] Tämä kuoleman koreografia on saattanut olla Pilatuksen puolelta harkittua Jeesuksen ”kuninkuuden” ironisointia. Tässä asetelmassa kaksi rosvoa saatiin näyttämään kuninkaan lakeijoilta.[2] Temppeliaristokratiakin sai tämän yksityiskohdan kautta herkullisen revanssin temppelin häpäisystä. Olihan Jeesus kovaan ääneen kutsunut sitä rosvojen luolaksi. Sehän tarkoitti että temppelin hallitsijat olivat rosvoja. Vastavuoroisesti he alkoivat kohdella Jeesusta rosvona ja tekivät hänestä sellaisen. Jeesus oli tunnistanut tämän mimeettisen vastareaktion heti: Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun.. […]
Aikansa pilkattuaan he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja lähtivät kuljettamaan häntä pois ristiinnaulitakseen hänet.[1] Puolenpäivän aikaan koko kaupunki oli jo hereillä, vaikka edellisenä yönä oli valvottu aamutunneille asti. Sana juutalaisen opettajan kuolemantuomiosta oli levinnyt jo kaupunkia ympäröiviin telttakyliin. Myös Jeesuksen kotimaisemista tulleet galilealaiset pyhiinvaeltajat saivat kuulla kuuluisan opettajan ja ihmeiden tekijän kohtalosta. Ehkä osa heistä vielä halusi seurata Jeesuksen viimeistä matkaa, vaikka juutalaiset yleensä välttelivät roomalaisten järjestämiä groteskeja verinäytelmiä. Kivittämistäkin pidettiin paljon armeliaampana tuomiona kuin ristiinnaulitsemista. […]