”Missä tahansa uhraajilta kysytään miksi he uhraavat, vastaus on sama. Heidän täytyy toistaa mitä heidän esi-isänsä tekivät, kun tämä yhteisö luotiin. Heidän täytyy toistaa joku perustavaa laatua oleva väkivalta sijaisuhrin kautta.” René Girard[1] Rituaalien ja nimenomaan uhrirituaalien yleismaailmallisuus on aina kiehtonut uskontoantropologeja.[2] Veriuhri on historian tunnetuin rituaali. Maailman kaikissa kolkissa on rituaalisesti uhrattu ihmisen tai eläimen verta. Rituaali on ehkä ihmiskunnan vanhin muistamisen muoto. Rituaalissa sanoitetaan, tehdään ja näytetään jotain yhteisön syntytarinasta. Girardille uhraaminen ei ole vain muinainen kuriositeetti ja […]
Jerusalemissa pidettiin korkean tason kriisinhallintakokousta,[1] jossa mietittiin mitä Jeesuksen kanssa oikein pitäisi tehdä.[2] Mies oli uhmannut uskonnollisen eliitin monopoliasemaa monella tavalla ja kyseenalaistanut koko kansan perususkomuksia huolestuttavalla vakuuttavuudella. Nyt hänen jo väitettiin herättäneen vanhan ystävänsäkin kuolleista ja monet häntä seuranneista epäilijöistäkin uskoivat häneen.[3] Se riitti huolen aiheeksi. Jos tarpeeksi moni kansalainen siirtäisi uskonsa pois kansallisen yhtenäisyyden magneetista, temppelistä, sen auktoriteetit menettäisivät valtansa ja koko kansa joutuisi vakavaan kriisiin. Nyt kun Jeesus oli lähestymässä Jerusalemia, sen hallitsijat alkoivat huolestua. Turvallisuusriski Mutta […]
”Missä tahansa uhraajilta kysytään miksi he uhraavat, vastaus on sama. Heidän täytyy toistaa mitä heidän esi-isänsä tekivät kun tämä yhteisö luotiin. Heidän täytyy toistaa joku perustavaa laatua oleva väkivalta sijaisuhrin kautta.” René Girard[1] Rituaalien ja nimenomaan uhrirituaalien yleismaailmallisuus on aina kiehtonut uskontoantropologeja.[2] Veriuhri on historian tunnetuin rituaali. Maailman kaikissa kolkissa on rituaalisesti uhrattu ihmisen tai eläimen verta. Rituaali on ehkä ihmiskunnan vanhin muistamisen muoto. Rituaalissa sanoitetaan, tehdään ja näytetään jotain yhteisön synnyintarinasta. Girardille uhraaminen ei ole vain muinainen kuriositeetti ja […]
Modernismin aamusarastuksessa taloudesta tehtiin uskonnollisen politiikan kesyttäjää. taloudellisen edun piti yhdistää viholliset järkevään yhteistyöhön. Ahneuden piti voittaa oikeassa olemisen pakkomielteen. Talouspolitiikan piti sanella järkeä uskonnollisten intohimojen runtelemaan Eurooppaan. Siitä alkoi kauppasotien aika, ihmisten myyminen tuotannon orjiksi ja lopulta poliittisten ideologien väliset sodat, jotka kattoivat koko maailman. Sitä mukaa kun tyranniat on kaadettu ja halut on demokratisoitu, suuri luokkataistelu on muuttunut kaikkien kilpailuksi kaikkien kanssa. Pääomavirrat siirtyvät yhä nopeammin ja irrationaalisemmin liikkuvien mimeettisten intohimojen perässä. Maailman rikkaimpiin kuuluva sijoittaja Peter Thiel […]