Johdanto Itsekään sitä tajuamatta, aloin kirjoittaa tätä kirjaa jo noin 30 vuotta sitten. Yritin ensin teettää sen toisella. Toimitin kirjasarjaa johon a tilasin juttua Vanhan Testamentin väkivaltaisuudesta mieheltä, josta myöhemmin tuli filosofian tohtori. Hän ei löytänyt mitään mielekkään tuntuista tapaa käsitellä aihetta, joten minun oli pakko jäädä hiljaa työstämään sitä omassa mielessäni. En minäkään saanut mitään tolkkua aiheesta. Monta vuotta myöhemmin olin kirjoittamassa uusiksi kirjaani anteeksiannosta ja sovinnon tekemisestä, josta ei ollut kuin perintökappaleet jäljellä. Mitä enemmän asiaa mietin, siitä […]
Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet.[1] Jeesus naulattiin ristille yhdeksältä aamulla. Johanneksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui vasta puolenpäivän aikaan.[2] Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: ’Juutalaisten kuningas’.[3]. Ristille kiinnitetty puutaulu muistutti kauppojen ja roomalaisten bordellien ovenpielissä näkyviä ilmoitustauluja. Niissä näkyivät tuotteiden hinnat. Niiden odotettiinkin olevan vähän liioiteltuja: parasta sitä ja hienointa tätä. Sattumalta ohikulkevankin kansan tulisi yhdellä vilkaisulla nähdä mistä tässä oli kysymys. Johanneksen mukaan Pilatus oli teettänyt taulun heti tuomion jälkeen. Kirjuri oli toteuttanut käskyn kaikilla kolmella sivistyneen […]
Vasta perustetun papillisen auktoriteetin perusta oli rakennettu pelottavimmalla mahdollisella tavalla. Mooses aloitti eettisenä uudistajana, mutta joutui verilöylyn jälkeen turvautumaan ikivanhaan uhrikulttiin pitääkseen kansansa aggressiot edes jollakin tavalla hallitusti kanavoituina. Mooseksen lain taulujen rikkominen kuvataan kommentaareissa yleensä suutuspäissään tehdyksi primitiivireaktioksi. Sitä teksti ei kuitenkaan itse väitä. Tapahtumien myöhempi kehitys antaa syytä epäillä, että se saattoi olla myös harkittu teko. Tarinan kertojan mukaan Jumala pyysi Moosesta veistämään samanlaiset taulunpohjat uudestaan ja tulemaan toistamiseen vuorelle. Jumala lupasi kirjoittaa niihin samat ”sanat, jotka olivat […]
Amerikassa nuorta Girardia pyydettiin luennoimaan Eurooppalaisesta kirjallisuudesta, joka oli hänelle jäänyt hänelle nolon vieraaksi. René oli enemmän kiinnostunut juhlista ja amerikkalaisista autoista. Tehtäväksi anto pakotti hänet paneutumaan Cervantesin, Stendahlin, Flaubertin, Proustin ja Dostojevskin tuotantoon. Heidän tuotantoonsa tutustuminen sytytti hänen älyllisen uteliaisuutensa paloksi, joka ei ole vieläkään sammunut. Heidän kauttaan Girard oivalsi ettei ihmisen halu olekaan niin autonominen kuin romantikot ja Freud olivat kuvitelleet. Oivallus ei Girardin mielestä edes ollut hänen omansa. Hän vain havainnoi kirjoittajien itsensä läpikäymää prosessia, jossa he […]