Kirjoitettu 9.3.2018
3 kommenttia
Sisällysluettelo: Uhraamisen ja uhreista huolehtimisen jännitteessä. Miksi uhreja on nyt vähemmän? Valistus ja uhritietoisuuden juuret. Valistus ja kilpailu uhrin puolustamisesta. Postmodernismi ja kilpailu uhriin näkemisestä. Uhritietoisuus ja itsekritiikki. Uhritietoisuus ja uskonnon maallistuminen. Rantaan huuhtoutunut auringon turvottama pakolaislapsen ruumis. Mykäksi kauhistuneen lapsen katse, joka ei enää tavoittele ketään eikä mitään. Tyhjäksi imetty pölyinen äidin rinta, kuolevan lapsen huulilla. Ja nuo ahneet kärpäset heidän silmissään. Elämme aikaa holokaustin ja koulukiusaamisen välissä. Sodassa raiskattu tai isänsä hyväksikäyttämä, maastaan karkotettu tai työpaikassaan syrjitty, uskontonsa […]
Avainsanat:
Aabraham,
Afrikka,
Äiti Teresa,
altruismi,
Amnesty International,
ateismi,
Auguste Comte,
Augustinus,
Bill Gates,
Casanova José,
Cervantes,
Cesáreo Bandera,
Charles Taylor,
Charlie Chaplin,
Christopher,
Christopher Hitchens,
creatio ex nihilo,
Daly Robert J.,
David Hume,
dekonstruktionismi,
demystifioida,
Dietrich Bonhoeffer,
Emmanuel Levinas,
Enlightenment Now,
etiikka,
Eugene Webb,
eugeniikka,
Feuerbach,
Freud,
Fukuyama,
Girard René,
globaali vastuu,
globalisoituminen,
Gregorios Nyssalainen,
Hannah Arendt,
Hans Blumenberg,
Hardin,
Hiroshima,
Hitler,
Hobbes,
holokausti,
Homo Deus,
Hôtel-Dieu de Paris,
Hume,
ihmisoikeussopimus,
ihmisuhrit,
Intia,
itsekkäät geenit,
Ivan Illich,
Jacques Derrida,
James Alison,
Jeesus,
Job,
John Wayne,
José Casanova,
Jukka Relander,
kansallinen identiteetti,
Kant,
Kaplan Grant,
kateellinen kilpailu,
Kiina,
kirkko,
koulukiusaaminen,
kristinusko,
kulttuuriantropologia,
Lääkärit Ilman Rajoja,
lain voima,
lapsiorjat,
Lefebure Leo,
Luther,
Mao,
Marcel Gaughet,
Mark Vorobej,
Marx,
Max Weber,
Max Weberi,
Médecins sans frontièresin,
Michael,
moderni,
monikulttuurinen,
muusukupuolinen,
Newton,
Nietzsche,
Paavali,
Paraclete,
paraolympialaiset,
Peter Lawler,
Pietari,
poesis,
Pohjola,
polemicos,
postmoderni,
Ranskan vallankumous,
renessanssi,
Richard Dawkins,
Richard Golsan,
rodunjalostus,
Rooman valtakunta,
Rousseau,
Sam Harris ja Daniel Dennet,
Secular age,
sekularisaatio,
Shakespeare,
Spinoza,
stalin,
Steven Pinker,
syntipukkimekanismi,
syrjitty,
teokratia,
The Better Angels of Our Nature,
The end of History,
tieteen vallankumous,
Trump,
Tuomas Nevanlinna,
uhraaminen,
uhritietoisuus,
uhriutuminen,
vähemmistöt,
väkivalta,
valistuksen aika,
valistus,
viaton uhri,
Voltaire,
William Bulman,
Wolfgang Palaver,
YK,
yksilötietoisuus,
Yuval Noah Harari,
Zygmund Bauman
Kirjoitettu 16.4.2016
0 kommenttia
Mitä haittaa? Eivät kaikki väärin ymmärrykset mitään haittaa. Ihmiset rakastivat toisiaan ja Jumalaa yhtä hyvin tai huonosti litteällä lautasella kuin pyöreällä maapallolla. Ihmiset ovat vakuuttuneet Jumalan rakkaudesta Anselmin ja Lutherin pelastusteologian kautta tai niistä huolimatta. Osa kristityistä ovat seuranneet Jeesuksen väkivallattomuuden opetusta ja esimerkkiä, vaikka ovat samalla uskoneet vihaiseen ja ankarasti tuomitsevaan Jumalaan. Ihmiset ovat vakuuttuneet äärettömästä ihmisarvostaan uskoessaan heistä maksettuun äärettömän arvokkaaseen lunnasmaksuun. Ihmiset ovat vakuuttuneet Jumalan lempeästä armosta vaikka ovatkin jääneet pelkäämään ikuisen tuomion uhkaa. Kristus meille kuuluvan […]
Avainsanat:
ateismi,
evankeliumi,
Finlan Stephen,
ihmisarvo,
Jumalan rangaistus,
kaksinaismoraali,
Kristillinen teologia,
kritiikki,
Litteä maa,
pelastus,
väkivaltainen Jumala
Kirjoitettu 8.4.2011
3 kommenttia
Pääsiäistapahtumat kattavat kolme päivää, ristiinnaulitsemisen, sapatin ja ylösnousemuksen. Kaikki neljä kertojaa ohittavat välipäivän melkein kokonaan. Kukaan heistä ei näe minkäänlaista vaivaa antaakseen välipäivän tyhjyyden vaikuttaa lukijaan. Ainoastaan Matteus kertoo miten papisto tuona päivänä halusi varmistaa haudan turvallisuuden.[1] Hänkään ei kerro kenenkään muun toimista tai kokemuksista välipäivän aikana. Dramatiikka keskittyy ensimmäiseen ja kolmanteen päivään. Siihen, mitä ihmiset tekivät Jeesukselle ensimmäisenä päivänä ja mitä Jumala teki Jeesukselle kolmantena päivänä. Sapatti näiden päivien välissä on kertojillekin tyhjä tila. Viimeinen päivä Vaikka pääsiäisdraamassa pitkäperjantaita […]
Avainsanat:
ateismi,
Daavid,
draama,
Holmen Tom,
Jeesus,
Jumala,
jumalanpilkka,
Kankaanniemi Matti,
kansanjohtaja,
kidutus,
kosto,
kyyninen realismi,
Lewis. Alan. E.,
marttyyri,
myyttinen sota,
nöyryyttävä,
pääsiäisdraama,
puolustuskyvytön,
ristiinnaulitseminen,
Rooma,
sankari,
sapatti,
Schwager Raymund,
välipäivä,
valta
Kirjoitettu 18.6.2010
6 kommenttia
Toisen vuosituhannen alussa tehty teologinen innovaatio vaikuttaa edelleen melkein jokaisen suomalaisen pinnallisimpaankin mielikuvaan siitä mitä kristityt tarkoittavat pelastumisella. Harva suomalainen kristitty, tai kristinuskon hylännyt tiedostaa miten vahvasti yksi mies, jonka nimeä useimmat eivät edes ole kuulleet, on muokannut heidän käsityksiään kristinuskosta. Kirjassaan Cur Deus Homo. Jumala Ihmiseksi Pyhä Anselm Canterburylainen (1033/1034 — 21. huhtikuuta 1109) muotoili mielestään kaikille järkeen käyvän selityksen sille miksi ja miten Jeesus pelastaa. Kristittyjen enemmistölle hänen selityksensä perusversio kelpaa edelleen. Monista se on alkanut tuntua kiusalliselta, […]
Avainsanat:
Aateliset sukukunnat,
älyllinen renessanssi,
Anselm Canterburylainen,
anteeksiantamaton velka,
Anteeksiantomonopoli,
aristokraattinen suku,
armahatavaisuus,
ateismi,
Augustinus,
barbaari,
barbaaripäällikkö,
Bartlett,
Bologna,
Boso,
Canterbury,
Canterburyn piispa,
Cartess,
Cur Deus Homo,
feodaalinen,
germaanit,
goottilainen katedraali,
häväistys,
Heim Mark. S,
helvetti,
herttua Vilhelm,
hyvitys,
Jumala,
Jumalan väkivalta,
juridinen,
juutalaisvastaisuus,
kaksoisviesti,
katumusharjoitus,
kosto,
kunniakulttuuri,
kunniavelka,
kuolemantuomio,
läänitysjärjestelmä,
looginen,
Loukattu kunnia,
maanomistaja,
metateologia,
moraalinen haaste,
myöhäiskeskiaika,
mystikot,
Oxford,
pappisaristokratia,
Pariisi,
pelastus,
pelastusoppi,
perheväkivalta,
Perkele,
primitiivinen kulttuuri,
ristiretki,
saatana,
satisfactio,
sijaiskärsijä,
skolastiikka,
sosiaalinen status,
soturiluokka,
sovitus,
sovitusretoriikka,
sovitusteologia,
syntipukin uhraaminen,
syntipukkimekanismi,
talonpoikaisto,
teologinen innovaatio,
toisinajattelija,
Toomi Lehtonen,
Tuomas Akvinolainen,
uhrikriittinen,
Urbanus II,
velkakirja,
velkavankeus,
verikosto,
Vilhelm Valloittaja,
Weaver. J. Denny,
yhteisödynamiikka
Kirjoitettu 6.3.2010
0 kommenttia
Jerusalemissa pidettiin korkean tason kriisinhallintakokousta,[1] jossa mietittiin mitä Jeesuksen kanssa oikein pitäisi tehdä.[2] Mies oli uhmannut uskonnollisen eliitin monopoliasemaa monella tavalla ja kyseenalaistanut koko kansan perususkomuksia huolestuttavalla vakuuttavuudella. Nyt hänen jo väitettiin herättäneen vanhan ystävänsäkin kuolleista ja monet häntä seuranneista epäilijöistäkin uskoivat häneen.[3] Se riitti huolen aiheeksi. Jos tarpeeksi moni kansalainen siirtäisi uskonsa pois kansallisen yhtenäisyyden magneetista, temppelistä, sen auktoriteetit menettäisivät valtansa ja koko kansa joutuisi vakavaan kriisiin. Nyt kun Jeesus oli lähestymässä Jerusalemia, sen hallitsijat alkoivat huolestua. Turvallisuusriski Mutta […]
Avainsanat:
ammattilainen,
angloamerikkalainen,
Annas,
ateismi,
avoin kapina,
dupuy Jean-Pierre,
emerituspappi,
ero kirkosta,
Fredriksen Paula,
Greenberg Gray,
halu,
Herzog II. William R,
homeopatia,
Kaifas,
kansakunta,
kansalaistottelemattomuus,
kompromissi,
kriisinhalinta,
Lasarus,
Lenin,
lietsoa,
moraalinen hyvä,
myyttinen,
neuvosto,
nöyristelevä,
oikeuskäsitys,
pääsiäiskertomus,
Pilatus,
poliitikko,
protesti,
provokaatio,
pyhä paikka,
pyhä tehtävä,
riskitekijä,
roomalaiset,
selootit,
sisäpoliittinen,
strategia,
Syntipukkiasetelma,
syntipukkirooliin,
taktiikka,
temppelirahasto,
terroristitaktiikka,
Thomas Jefferson,
tilanneanalyysi,
uhmata,
ulkopoliittinen,
utilitarismi,
väkivallan logiikka,
villitsijä,
Wroe Ann
Kirjoitettu 15.2.2009
5 kommenttia
Amerikassa nuorta Girardia pyydettiin luennoimaan Eurooppalaisesta kirjallisuudesta, joka oli hänelle jäänyt hänelle nolon vieraaksi. René oli enemmän kiinnostunut juhlista ja amerikkalaisista autoista. Tehtäväksi anto pakotti hänet paneutumaan Cervantesin, Stendahlin, Flaubertin, Proustin ja Dostojevskin tuotantoon. Heidän tuotantoonsa tutustuminen sytytti hänen älyllisen uteliaisuutensa paloksi, joka ei ole vieläkään sammunut. Heidän kauttaan Girard oivalsi ettei ihmisen halu olekaan niin autonominen kuin romantikot ja Freud olivat kuvitelleet. Oivallus ei Girardin mielestä edes ollut hänen omansa. Hän vain havainnoi kirjoittajien itsensä läpikäymää prosessia, jossa he […]
Avainsanat:
alkumurha,
antropologia,
ateismi,
Demystifiointi,
Derrida,
Desmont Morris,
Eugene Webb,
Jung,
Karl Marx,
Konrad Lorenz,
Kreikka,
Lacan,
Le Monde,
Nietzsche,
Niko Tindbergen,
Robert Aldrey,
uskontiede
