Avainsana-arkisto: valta
Vallan lumous
Kabinettipaikka haussa[1] Jeesuksen puheet matkalla Jerusalemiin olivat käyneet koko ajan synkemmiksi ja vaarallisen tuntuisiksi. Kuolemaansakin hän oli ennustanut jo kolmesti. Se ei estänyt joitakin opetuslapsia edelleenkin ajattelemasta vain itseään. Matkan aikana Jaakob ja Johannes tulivat Jeesuksen luokse, ja yrittivät saada häneltä ennakkosuostumusta pyyntöön, jota eivät olleet vielä esittäneet: Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: ”Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen.” Lapset käyttävät samaa taktiikkaa silloin kun epäilevät, että vanhempien vastaus on kielteinen. Jeesus ei suostunut […]
Hän on Jeesuksen näköinen
Pitkän perjantain tapahtumat kertovat ihmisyyden pimeimmästä ytimestä. Samassa kertomuksessa jotkut näkevät jotain häikäisevää. Toiset näkevät vain sen verran valoa että erottavat ihmisten hahmoja. Kolmannet eivät huomaa hetken pimeyttä sen enempää kuin sen keskelle syttyvää rakkauden valoakaan. Heille se on vain harmaata arkea, sitä samaa vanhaa ja tavallista. Sinne se kuitenkin tuli, kertomus siitä kuinka paljon Jumala tykkää ja pitää meistä. Ovatko nämä sopimattoman arkilämpöisiä sanoja ilmaisemaan kuolemaakin väkevämpää rakkautta? Eihän Golgatalla kukaan näyttänyt pitävän kenestäkään. Ihmiskunnan mustasta aukosta loisti himmeänä […]
Jeesus paljasti meidät itsellemme.
”Kun ymmärrämme että Saatanan salaisuus on alkumurha ja sen jälkeen toistettu syntipukkimekanismi, niin ajatus Saatanan vallan mitätöinnistä ristin kautta on täysin järkeenkäypää.” Rene Girard.[1] Pääsiäiskertomuksessa kaikki alkumurhan toiston palikat olivat paikoillaan. Ero oli vain kaikkien roolien läpinäkyvyydessä. Toimivassa syntipukin uhraamisessa kukaan ei näe mistä todella on kysymys. Evankeliumit kuitenkin rikkoivat taian, paljastivat uhrin syyttömyyden, häneen kohdistuvan ”oikeuden” pahuuden, antoivat uhrille äänen ja jättivät jälkeensä levottoman hämmennyksen katarktisen helpotuksen ja pelastavan rauhan sijaan. Girard samaistaa Saatanan tämä maailman valtoihin ja voimiin. […]
Ateismin päivä
Pääsiäistapahtumat kattavat kolme päivää, ristiinnaulitsemisen, sapatin ja ylösnousemuksen. Kaikki neljä kertojaa ohittavat välipäivän melkein kokonaan. Kukaan heistä ei näe minkäänlaista vaivaa antaakseen välipäivän tyhjyyden vaikuttaa lukijaan. Ainoastaan Matteus kertoo miten papisto tuona päivänä halusi varmistaa haudan turvallisuuden.[1] Hänkään ei kerro kenenkään muun toimista tai kokemuksista välipäivän aikana. Dramatiikka keskittyy ensimmäiseen ja kolmanteen päivään. Siihen, mitä ihmiset tekivät Jeesukselle ensimmäisenä päivänä ja mitä Jumala teki Jeesukselle kolmantena päivänä. Sapatti näiden päivien välissä on kertojillekin tyhjä tila. Viimeinen päivä Vaikka pääsiäisdraamassa pitkäperjantaita […]
Hae teoblogista
Uusimmat artikkelit
