Jo viimeisen matkansa alussa oli selvää että Jeesuksella ei ollut paluulippua[1] Galileaan. Hän meni Jerusalemiin kuolemaan. Siitä ei enää ollut epäilystäkään. Jeesus ei todellakaan ollut passiivinen osapuoli tässä draamassa. Hän ei ollut vain hyveiden opettaja, joka halusi tehdä työnsä viranomaisilta rauhassa. Hän haastoi uskonnollista eliittiä ja vastasi heidän haasteeseensa. Kaikki evankelistat ovat yhtä mieltä siitä että Jeesuksen opetus oli alusta lähtien ristiriitoja herättävää. Hänen suhtautumisensa uskonnolliseen lakiin ja hänen suhteensa ”syntisiin” oli kirjanoppineiden ja fariseusten kannalta yhteisöllistä konsensusta kyseenalaistavaa. Hän […]
Kun Jeesus oli monista seuraajistaan valinnut loputkin kaksitoista opetuslastaan olemaan kanssaan, oli aika palata takaisin arkeen. Arki ei vain enää ollut samanlainen, eikä tulisi olemaankaan pitkään aikaan. Jeesus palasi sitten kotiin, Kapernaumin kaupunkiin. Tällä kertaa hän ei enää mennyt Pietarin vanhempien kotiin tai kenenkään muunkaan luokse. Luultavasti joku hänen varakkaista naisseuraajistaan oli auttanut häntä vuokraamaan oman majapaikan, johon tarpeen tullen mahtuisi isompikin joukko ihmisiä. Se osoittautui kuitenkin heti kättelyssä liian pieneksi. Kertomus edellisen sapatin tapahtumista ja monista ihmeteoista sen jälkeen […]
Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet.[1] Jeesus naulattiin ristille yhdeksältä aamulla. Johanneksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui vasta puolenpäivän aikaan.[2] Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: ’Juutalaisten kuningas’.[3]. Ristille kiinnitetty puutaulu muistutti kauppojen ja roomalaisten bordellien ovenpielissä näkyviä ilmoitustauluja. Niissä näkyivät tuotteiden hinnat. Niiden odotettiinkin olevan vähän liioiteltuja: parasta sitä ja hienointa tätä. Sattumalta ohikulkevankin kansan tulisi yhdellä vilkaisulla nähdä mistä tässä oli kysymys. Johanneksen mukaan Pilatus oli teettänyt taulun heti tuomion jälkeen. Kirjuri oli toteuttanut käskyn kaikilla kolmella sivistyneen […]