Jo viimeisen matkansa alussa oli selvää että Jeesuksella ei ollut paluulippua[1] Galileaan. Hän meni Jerusalemiin kuolemaan. Siitä ei enää ollut epäilystäkään. Jeesus ei todellakaan ollut passiivinen osapuoli tässä draamassa. Hän ei ollut vain hyveiden opettaja, joka halusi tehdä työnsä viranomaisilta rauhassa. Hän haastoi uskonnollista eliittiä ja vastasi heidän haasteeseensa. Kaikki evankelistat ovat yhtä mieltä siitä että Jeesuksen opetus oli alusta lähtien ristiriitoja herättävää. Hänen suhtautumisensa uskonnolliseen lakiin ja hänen suhteensa ”syntisiin” oli kirjanoppineiden ja fariseusten kannalta yhteisöllistä konsensusta kyseenalaistavaa. Hän […]
Jeesuksen perhe[1] Jeesus palasi sitten kotiin, ja kansaa kerääntyi taas niin paljon, etteivät hän ja opetuslapset edes päässeet syömään. Kun Jeesuksen omaiset kuulivat kaikesta tästä, he lähtivät sinne ottaakseen hänet huostaansa, sillä he luulivat, että hän oli poissa tolaltaan.”[2] Jeesus palasi kotikyläänsä, mutta ei kuitenkaan mennyt lapsuutensa kotiin. Joku kylän varakkaimmista taloista oli hänelle vieraanvarainen ja tarjosi opetuslapsillekin ruokaa. Väkeä alkoi tungeksia hänen luonaan niin paljon, että ruokailuun ei enää riittänyt tilaa. Taloon pyrki enemmän kuin sinne mahtui ja ihmiset […]
Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet.[1] Jeesus naulattiin ristille yhdeksältä aamulla. Johanneksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui vasta puolenpäivän aikaan.[2] Kaikkien nähtäväksi oli kirjoitettu hänen tuomionsa syy: ’Juutalaisten kuningas’.[3]. Ristille kiinnitetty puutaulu muistutti kauppojen ja roomalaisten bordellien ovenpielissä näkyviä ilmoitustauluja. Niissä näkyivät tuotteiden hinnat. Niiden odotettiinkin olevan vähän liioiteltuja: parasta sitä ja hienointa tätä. Sattumalta ohikulkevankin kansan tulisi yhdellä vilkaisulla nähdä mistä tässä oli kysymys. Johanneksen mukaan Pilatus oli teettänyt taulun heti tuomion jälkeen. Kirjuri oli toteuttanut käskyn kaikilla kolmella sivistyneen […]