Kirjoitettu 9.10.2020
0 kommenttia
Jeesus sanoi heille: ”Minä näin, kuinka Saatana sinkoutui taivaasta kuin salama.” Tästä Jeesuksen sanonnasta on vain yksi versio. Muut evankelista eivät kerro mitään vastaavaa, eikä Luukas auta meitä tulkitsemaan näiden sanojen merkitystä lainkaan. Asiayhteydestäkin voi sanoja tulkita moneen suuntaan. Luukkaalle saatana on tärkeä selittävä hahmo monenlaisille tapahtumille. Hän demonisoi Juudaksen käytöksen selittämällä, kuinka saatana meni häneen.[1] Se siitä. Juudaksen ja muiden opetuslasten sisäistä dynamiikkaa ei sen jälkeen tarvinnut miettiä sen kummemmin. Juudas oli hänen mielestään muita opetuslapsia syyllisempi Jeesuksen kuolemaan. […]
Avainsanat:
Alison James,
Bailie Gil.,
C.S Lewisin,
demonisoi Juudaksen,
dramaattinen havahtuminen,
häikäilemätön itsekkyys,
imitoiva vertailu,
imperialistinen,
ironia on vaikea laji,
Jumalan valtakunta,
Jung,
Jung. C.G.,
juudaksesta syntipukki,
keskiaikainen barbaria,
kilpaileva kateus,
luomakunnan parasiitti,
McKenna Andrew.,
Mobley Gregory.,
mytologinen maailma,
myyttiset valheet,
Oughourlian Jean-Michel.,
pahuuden akseli,
pahuus,
Palaver Wolfgang.,
pirullisia suhteita,
Rabe. Andre.,
rankkaa ironiaa,
Rene Girard,
saatana on selittävä hahmo,
saatana on vain vastustaja,
saatanaa ei ole,
saatanan demytologisointi,
sokea uskonnollisuus,
srkastinen pilkka,
suosittu teologinen selitys pahuudelle,
Tomlinson Dave.,
usko saatanaan,
väkivaltainen mimesis,
vallahimo,
vuorovaikutteinen väkivalta,
Walter Wink,
Wray T.J.
Kirjoitettu 21.12.2016
0 kommenttia
Elämä on täynnä muistutuksia siitä mitä minulta puuttuu. Useimmat niistä tulevat minua vastaan toisten ihmisten muodossa. Jotkut heistä ovat vain varttituttuja Facebook kavereita, joita kadehdin, kuvittelemalla että heillä menee paremmin kuin minulla.[1] Siitä asti, kun muinaisihminen ja nykyihmisen lapsi oppivat vertaamaan itseään toiseen, kateus on ollut oleellinen osa hänen sosiaalista elämäänsä. Toisen aseman kadehtiminen ja siihen pyrkiminen on seurannut ihmistä alkulaumasta asti. Vuorovaikutustaitojen syventyessä ja kulttuurin rakentuessa laumaa suuremmaksi, kateuden muodot monipuolistuivat, mutta yksikään kulttuuri ei ole ollut kateudesta puhdas. […]
Avainsanat:
Adam Smith,
Albert Speer,
Alexsandr Solzhenitsyn,
Alkukateus,
alkumurha,
Ann Ulanov,
antisemitismi,
Arabikevät,
armo,
Bill Gates,
Buddha,
Charles Perrault,
dalitit,
David Hume,
Delfoin,
Der Ubermensch,
Derrida,
Donald Trump,
Dostojevski,
Envy Theory,
etiikka,
Facebook,
Fjodor Dostojevski,
Frank John Ninivaggi,
Freud,
gnothi seauton,
Gorky,
Grimmin veljekset,
Grimmin veljet,
Hamerton-Kelly Robert G,
Hanna Segal,
häpeä,
Hegel,
Heikki Ikäheimo,
Heinz Kohut,
Helmut Schoeck,
Helmuth Schoeck,
Hitler,
homo economicus,
hyvyys,
Idealisointi,
ironia,
Jean-Paul Sartre,
Jeesus,
John Rawlin,
Joosef,
Julkkis,
Jumala on tapettu,
Jung,
kääntyminen,
Kadehdittu,
kadehdituksi tuleminen,
Kadehdituksi tulemisen pelkääminen,
Kadehdituksi tulemisen pelko,
Kadehtija,
Kain,
Kalvin Klein,
Kant,
Karin Jironet,
kastijako,
kastisysteemi,
kateellinen kilpailu,
kateuden anatomia,
Kateuden naamarit,
kateuden pahuus,
Kateuden pelko,
kateus,
kateus yhteisössäJoukkokateus,
kellariloukun mies,
Keteellisuus,
Kibbutsi,
Kierkegaard,
Kiina,
kiitollisuus,
kilpailematon mimesis,
kilpailuyhteiskunta,
kommunismi,
Kristian Holmas,
Lenin,
luostarilaitos,
Mao,
Maria Veitola,
Marilyn Monroa,
Märta Tikkanen,
Martin Buber,
Marx,
Melanie Klein,
Michelangelo,
Mika Waltari,
Milton Glaser,
mimeettinen halu,
Mircea Eliade,
Mussolini,
Myškin,
mytologisointi,
myytti,
Nalle Wahlroos,
Nazar lagna,
Nick Hanauer,
Nietzsche,
Nikita Khrushchev,
Occupy,
oikeudenmukaisuus,
Olli Sinivaara,
Otto Kernberg,
Peilineuroni,
perhepolitiikka,
perintöriita,
Perrault,
Pol Pot,
Positiivinen kateus,
positiivinen mimesis,
pyhitetty väkivalta,
Raakel,
Rafaello,
rakkaus,
Ranskan vallankumous,
rehellinen kohtaaminen,
Rene Descartes,
Rene Girard,
Richard H. Smith,
Risto Saarinen,
Romulus ja Reemus,
Rooma,
Sakari Topelius,
Salvador Dali,
Sami Myllyniemi,
Schoeck,
Schopenhauer,
Scopenhauer,
seuraaminen,
Simone de Beauvoir,
Sisaruskateus,
Slavoj Žižek,
Sokrates,
Sponoza,
stalin,
Summa Theologica,
Suomen World Vision,
Susanne Björholm,
syntipukki,
syyllisyys,
tabu,
Terho Pursiainen,
The Sickness unto Death,
Tocqueville,
Toinen sukupuoli,
Trendi,
Tuhkimo,
Tuhkimon äitipuoli,
Tuhkimon sisarpuolet,
Tuomas Akvinolainen,
tyytyväisyys,
Ulanov Barry & Ann,
utopia,
väkivalta,
vanhempien kateus,
vertaiskateus,
Walther Hewel,
Westworld,
Williams James,
Ystävyyden Majatalo,
Zarahustra,
Zygmunt Bauman
Kirjoitettu 26.1.2011
2 kommenttia
Myytti on valhe, joka peittää alkulynkkauksen. Se puhuu jumalista, mutta ei koskaan uhreista, joita jumalat alun perin olivat. Rene Girard [1] Arkikielessä myytti on alkanut merkitä paikkansapitämätöntä tarua, uskonnollista hörhöilyä tai taikauskoista huuhaata. Myytit, legendat ja jumaltarut kuulostavat niin fantastisen fiktiivisiltä ja monimerkityksellisiltä, että harva enää uskoo mihinkään yleispätevään teoriaan niiden sisällöstä.[2] Kuitenkin muinaiset myytit ovat renessanssista asti saaneet osakseen kohtuuttoman kritiikitöntä ihailua ja suorastaan idolisoivaa palvontaa. Vielä viime vuosisadalla myytit olivat akateemisestikin todella korkeassa kurssissa universaalisten totuuksien symbolisina välittäjinä. […]
Avainsanat:
abstraktinen,
arkkityyppi,
Benoit Chantre,
Campbell Joseph,
Claude Lévi-Strauss,
demytologisoida,
Freud,
Golsan Richard,
Heim Mark. S,
huhaa,
ihmisuhri,
Joseph Campbell,
Jumala,
Jumaltaru,
Jung,
juutalainen,
kannibalismi,
kollektiivinen itsepetos,
kollektiivinen piilotajunta,
Kreikka,
kulttuuri,
legenda,
myytti,
primitiivinen yhteisö,
strukturalismi,
taikausko,
taru,
viikunalehti
Kirjoitettu 10.8.2010
7 kommenttia
1. Johdanto Kun Friedrich oli viiden vanha, hänen pappisisänsa kuoli. Vuosi sen jälkeen Friedrichin veli kuoli. Yksinäisyyteen hakeutuva poika jäi naisten kasvatettavaksi. Pappissuvun poikana hän meni opiskelemaan teologiaa saadakseen, sitä kautta jotain tolkkua elämän julmuudesta. Schopenauerin ateistiset kirjoitukset käännyttivät hänet kuitenkin kristinuskon kriitikoksi. Sen seurauksena hän siirtyi lukemaan antiikin kreikkaa ja opiskeli niin intohimoisesti, että sai jo 24-vuotiaana Baselin yliopiston philologian professuurin pelkän suosituksen pohjalta. Sitä hän hoiti 10 vuotta, ennen kuin jäi kollegojensa keskinkertaisuuteen kyllästyneenä eläkkeelle. Hän halusi keskittyä […]
Avainsanat:
absoluuttinen arvo,
aforismi,
alistaja,
anteeksianto,
antikristillisyys,
auttaa kärsiviä,
Bacchus,
bakkanaali,
Beyond Good and Evil,
Castaneda,
Der Ubermensch,
Dionysos,
Donald Trump,
elämänkielteinen,
esihistoriallinen pakanuus,
evoluutio,
Friedrich Nietzsche,
Golsan Richard,
Hannu Nikunen,
häpeä,
Hesse,
hillitön tappaminen,
Hippi,
holvihautoja,
hullu,
Hyvä sota,
ihannoi kärsimystä,
Iloinen tiede,
infernaalinen,
jalostava kuritus,
Jumala,
Jung,
Jussi Halla-aho,
kanonisoitu pyhimys,
Kansallissosialismi,
kapinoida,
karnevaali,
kauna,
Kerouac,
kopea,
kosto,
maailmanloppu,
megalomaaninen,
miekkalähetys,
mikä ei tapa se vahvistaa,
moderni liberalismi,
murhaajien murhaaja,
myötätunto,
natsismi,
orjamoraali,
ovituksen festivaali,
pääsiäiskertomus,
paradoksaalinen,
pharmakoi,
postmodernismi,
provosoi,
pseudohumanismi,
pyhät leikit,
rahvas,
ressentiment,
ristiinnaulittu,
rituaali,
Sääli on sairautta,
sortaja,
sosiaalidarvinismi,
sovinto,
suojelupyhimys,
syntipukkimekanismi,
syyllisyys,
taikausko,
teoreetikko,
The Gay Science,
Titaanit,
Todellinen yksilö,
Totuudellinen filosofia,
Trump,
uhma,
uhrifestivaali,
uhrikulttuurin paluu,
uhriorgia,
Valistuksen lapsi,
valistus,
vammauttaa,
verikosto,
viaton uhri,
yli-ihminen
Kirjoitettu 15.2.2009
5 kommenttia
Amerikassa nuorta Girardia pyydettiin luennoimaan Eurooppalaisesta kirjallisuudesta, joka oli hänelle jäänyt hänelle nolon vieraaksi. René oli enemmän kiinnostunut juhlista ja amerikkalaisista autoista. Tehtäväksi anto pakotti hänet paneutumaan Cervantesin, Stendahlin, Flaubertin, Proustin ja Dostojevskin tuotantoon. Heidän tuotantoonsa tutustuminen sytytti hänen älyllisen uteliaisuutensa paloksi, joka ei ole vieläkään sammunut. Heidän kauttaan Girard oivalsi ettei ihmisen halu olekaan niin autonominen kuin romantikot ja Freud olivat kuvitelleet. Oivallus ei Girardin mielestä edes ollut hänen omansa. Hän vain havainnoi kirjoittajien itsensä läpikäymää prosessia, jossa he […]
Avainsanat:
alkumurha,
antropologia,
ateismi,
Demystifiointi,
Derrida,
Desmont Morris,
Eugene Webb,
Jung,
Karl Marx,
Konrad Lorenz,
Kreikka,
Lacan,
Le Monde,
Nietzsche,
Niko Tindbergen,
Robert Aldrey,
uskontiede
Kirjoitettu 30.1.2009
3 kommenttia
René Girard syntyi joulupäivänä Avignonissa, Ranskassa 1923. Hän oli viisilapsisen perheen toiseksi vanhin. Muinaishistoriaa tutkiva isä oli paikallisen kirjaston, museon ja ranskan suurimman keskiaikaisen linnan kuraattori. Sosialistina hän suhtautui kirkkoon ja pappeihin vihamielisesti. Hän kuitenkin nai porvarikodin konservatiivisen ja hartaan katolisen tyttären. Tämä yhdistelmä oli siihen aikaan aika tavallinen. Se myös takasi Renélle tarpeeksi monipuolisen kulttuurikasvatuksen, kun kummatkin vanhemmat yrittivät vaikuttaa lastensa ajattelumaailmaan. René pitää lapsuuttaan onnellisena ja turvallisena. 9-vuotiaana hän lukee lasten version Cervantesin Don Quijoten, josta myöhemmin oli […]
