Avainsana-arkisto: Tuomas Akvinolainen

16.3 Kateuden aika

Kirjoitettu 21.12.2016 0 kommenttia

Elämä on täynnä muistutuksia siitä mitä minulta puuttuu. Useimmat niistä tulevat minua vastaan toisten ihmisten muodossa. Jotkut heistä ovat vain varttituttuja Facebook kavereita, joita kadehdin, kuvittelemalla että heillä menee paremmin kuin minulla.[1] Siitä asti, kun muinaisihminen ja nykyihmisen lapsi oppivat vertaamaan itseään toiseen, kateus on ollut oleellinen osa hänen sosiaalista elämäänsä. Toisen aseman kadehtiminen ja siihen pyrkiminen on seurannut ihmistä alkulaumasta asti. Vuorovaikutustaitojen syventyessä ja kulttuurin rakentuessa laumaa suuremmaksi, kateuden muodot monipuolistuivat, mutta yksikään kulttuuri ei ole ollut kateudesta puhdas. […]

Avainsanat: Adam Smith, Albert Speer, Alexsandr Solzhenitsyn, Alkukateus, alkumurha, Ann Ulanov, antisemitismi, Arabikevät, armo, Bill Gates, Buddha, Charles Perrault, dalitit, David Hume, Delfoin, Der Ubermensch, Derrida, Donald Trump, Dostojevski, Envy Theory, etiikka, Facebook, Fjodor Dostojevski, Frank John Ninivaggi, Freud, gnothi seauton, Gorky, Grimmin veljekset, Grimmin veljet, Hamerton-Kelly Robert G, Hanna Segal, häpeä, Hegel, Heikki Ikäheimo, Heinz Kohut, Helmut Schoeck, Helmuth Schoeck, Hitler, homo economicus, hyvyys, Idealisointi, ironia, Jean-Paul Sartre, Jeesus, John Rawlin, Joosef, Julkkis, Jumala on tapettu, Jung, kääntyminen, Kadehdittu, kadehdituksi tuleminen, Kadehdituksi tulemisen pelkääminen, Kadehdituksi tulemisen pelko, Kadehtija, Kain, Kalvin Klein, Kant, Karin Jironet, kastijako, kastisysteemi, kateellinen kilpailu, kateuden anatomia, Kateuden naamarit, kateuden pahuus, Kateuden pelko, kateus, kateus yhteisössäJoukkokateus, kellariloukun mies, Keteellisuus, Kibbutsi, Kierkegaard, Kiina, kiitollisuus, kilpailematon mimesis, kilpailuyhteiskunta, kommunismi, Kristian Holmas, Lenin, luostarilaitos, Mao, Maria Veitola, Marilyn Monroa, Märta Tikkanen, Martin Buber, Marx, Melanie Klein, Michelangelo, Mika Waltari, Milton Glaser, mimeettinen halu, Mircea Eliade, Mussolini, Myškin, mytologisointi, myytti, Nalle Wahlroos, Nazar lagna, Nick Hanauer, Nietzsche, Nikita Khrushchev, Occupy, oikeudenmukaisuus, Olli Sinivaara, Otto Kernberg, Peilineuroni, perhepolitiikka, perintöriita, Perrault, Pol Pot, Positiivinen kateus, positiivinen mimesis, pyhitetty väkivalta, Raakel, Rafaello, rakkaus, Ranskan vallankumous, rehellinen kohtaaminen, Rene Descartes, Rene Girard, Richard H. Smith, Risto Saarinen, Romulus ja Reemus, Rooma, Sakari Topelius, Salvador Dali, Sami Myllyniemi, Schoeck, Schopenhauer, Scopenhauer, seuraaminen, Simone de Beauvoir, Sisaruskateus, Slavoj Žižek, Sokrates, Sponoza, stalin, Summa Theologica, Suomen World Vision, Susanne Björholm, syntipukki, syyllisyys, tabu, Terho Pursiainen, The Sickness unto Death, Tocqueville, Toinen sukupuoli, Trendi, Tuhkimo, Tuhkimon äitipuoli, Tuhkimon sisarpuolet, Tuomas Akvinolainen, tyytyväisyys, Ulanov Barry & Ann, utopia, väkivalta, vanhempien kateus, vertaiskateus, Walther Hewel, Westworld, Williams James, Ystävyyden Majatalo, Zarahustra, Zygmunt Bauman

Lutherin väkivaltainen Jumala

Kirjoitettu 13.11.2010 16 kommenttia

Kaksi aikakautta törmäsivät yhteen nuoren munkin piinatussa sydämessä. Martin Lutherin sydämeen mahtui massiivinen määrä taantumuksellista keskiaikaa ja raivoisa annos auktoriteeteista piittaamatonta uhmaa aikansa valtasysteemiä vastaan. Hän edusti keskiaikaista luostarilaitosta parhaimmillaan ja toisaalta hänestä tuli epäilystensä ja valintojensa kautta uuden ajan humanisti, naimisissa oleva, silloin tällöin reippaasti ryypiskelevä hengenmies, joka otti vapaudekseen tehdä teologiaa keneltäkään lupaa kysymättä. Lutherista tuli maailmanhistorian ensimmäinen bestsellerkirjailija. Hänen etuoikeuksiinsa kuului, ettei hänen tarvinnut viettää suurinta osaa työajastaan kirjojensa paikallismarkkinointiin. 1500-luvun alussa länsimaisen sivistyksen viisaus mahtui muutamaan […]

Avainsanat: agressiivinen, anabaptisti, Anselm, antisemitismi, Armstrong Karen, aseiden siunaaminen, avioliiton rikkoja, bestsellerkirjailija, demonisoida, draama, eettinen, Esivalta, Eurooppa, fanaattinen, feodaalinen, Golgata, Gorringe Timothy, hakata kappaleiksi, hellä, homoseksuaalisuus, hullu, humala, humanisti, hyvä väkivalta, isän viha, Iso Katekismus, itsevarmuus, järjestys, Jumala, Jumalan väkivalta, Jumalan viha, juutalainen, juutalaisvastaisuus, kaaos, kansanmurha, kapinoida, kasvattaja, katolinen, katumus, kauhistutta, kauhuelokuva, keisari, keskiaika, kidutus, kirjakulttuuri, kosto, Kristus, kunnia, kuristaa, kurittaa, kuuliaisuus, lasten piekseminen, latina, lukutaito, luostarilaitos, Luther, Martin Luther, miekka, mököttäjä, munkki, omaisuus, pääsiäinen, pääsiäiskertomus, panna, passiivis-agressiivinen, peitetarina, pelko, Perkele, perusmyytti, poliittinen taistelu, pragmaattinen, protestantti, protestanttinen, pyhän viha, pyhitetty väkivalta, pyöveli, rasistinen, reformaatio, regimentti, retoriikka, ristiriitainen, ruhtinaat, Rutto, ryypiskelevä, Saarinen Risto, satisfactio vicaria, seurakuntaelämä, sijaiskohde, sota, sotilaan ammatti, sovinto, sovitusuhri, statisti, Suleiman, synagoga, syntipukkimekanismi, syntiuhri, taantumuksellinen, talonpoikaiskapina, teloittaa, teologia, tilinteko, tuima, tulkinta, Tuomas Akvinolainen, tuomio, uhma, uhrikritiikki, uhriretoriikka, uskonpuhdistus, vainoteksti, väkivalta, velka, verenvuodatus, viha, vihainen, ylituomari

Anselm ja Jumalan loukattu kunnia

Kirjoitettu 18.6.2010 6 kommenttia

Toisen vuosituhannen alussa tehty teologinen innovaatio vaikuttaa edelleen melkein jokaisen suomalaisen pinnallisimpaankin mielikuvaan siitä mitä kristityt tarkoittavat pelastumisella. Harva suomalainen kristitty, tai kristinuskon hylännyt tiedostaa miten vahvasti yksi mies, jonka nimeä useimmat eivät edes ole kuulleet, on muokannut heidän käsityksiään kristinuskosta. Kirjassaan Cur Deus Homo. Jumala Ihmiseksi Pyhä Anselm Canterburylainen (1033/1034 — 21. huhtikuuta 1109) muotoili mielestään kaikille järkeen käyvän selityksen sille miksi ja miten Jeesus pelastaa. Kristittyjen enemmistölle hänen selityksensä perusversio kelpaa edelleen. Monista se on alkanut tuntua kiusalliselta, […]

Avainsanat: Aateliset sukukunnat, älyllinen renessanssi, Anselm Canterburylainen, anteeksiantamaton velka, Anteeksiantomonopoli, aristokraattinen suku, armahatavaisuus, ateismi, Augustinus, barbaari, barbaaripäällikkö, Bartlett, Bologna, Boso, Canterbury, Canterburyn piispa, Cartess, Cur Deus Homo, feodaalinen, germaanit, goottilainen katedraali, häväistys, Heim Mark. S, helvetti, herttua Vilhelm, hyvitys, Jumala, Jumalan väkivalta, juridinen, juutalaisvastaisuus, kaksoisviesti, katumusharjoitus, kosto, kunniakulttuuri, kunniavelka, kuolemantuomio, läänitysjärjestelmä, looginen, Loukattu kunnia, maanomistaja, metateologia, moraalinen haaste, myöhäiskeskiaika, mystikot, Oxford, pappisaristokratia, Pariisi, pelastus, pelastusoppi, perheväkivalta, Perkele, primitiivinen kulttuuri, ristiretki, saatana, satisfactio, sijaiskärsijä, skolastiikka, sosiaalinen status, soturiluokka, sovitus, sovitusretoriikka, sovitusteologia, syntipukin uhraaminen, syntipukkimekanismi, talonpoikaisto, teologinen innovaatio, toisinajattelija, Toomi Lehtonen, Tuomas Akvinolainen, uhrikriittinen, Urbanus II, velkakirja, velkavankeus, verikosto, Vilhelm Valloittaja, Weaver. J. Denny, yhteisödynamiikka

Avainsana-arkisto: Tuomas Akvinolainen

16.3 Kateuden aika

Lutherin väkivaltainen Jumala

Anselm ja Jumalan loukattu kunnia

Sisällysluettelo

Viimeisimmät kommentit

Hae teoblogista

Uusimmat artikkelit

Mimeettinen tartuntatilasto

Lahjoita