Avainsana-arkisto: Rutto
Jumalan kiusaamisen viettelys
5. Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. 6. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas.” Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.’” Tämän absurdin kohtauksen merkitystä on vaikea tavoittaa ilman tuntumaa sellaiseen historialliseen tilanteeseen, jossa alistetun kansan ainut toivo on sijoitettu kuolemattoman ja voittamattoman ihmeidentekijän tulemiseen. Juuri tämän temppelin marmorilla päällystetyt muurit ja kullalla koristellut seinät muistuttivat kansaa siitä, että messias on vielä tuleva. […]
Joosef ja Oidipus
Girard havainnollistaa raamatullisen tekstin merkitystä vertaamalla sitä kreikkalaisen Sofokleen draamoissa esiintyvään myyttiseen tarusankariin Oidipukseen.[1] Oidipus syntyi Theban kuningasparin Laioksen ja Iokasten poika. Joosefkin näki enneunia joiden mukaan perhe tulisi kumartamaan häntä. Tämän estämiseksi hänen veljensä karkottivat hänet. Delfoin oraakkeli ennusti, että Oidipus tulisi aikuisena tappamaan isänsä ja naimaan äitinsä. Sen estämiseksi kuningas yritti surmauttaa poikavauvansa, joka kuitenkin erinäisten vaiheiden kautta pelastettiin Korintin kuningasperheen ottolapseksi. Aikuisena Oidipus sai vahingossa tietää, ettei ollutkaan tämän kuningasperheen oikea lapsi ja lähti hädissään pyytämään apua […]
Uhrikultuurin perinnönkantajat
Palataksemme teoriamme lähtökohtaan, esitämme että kaikkien inhimillisten instituutioiden on toistettava sovintoa tuottava murha uusien uhrien kautta. Rene Girard.[1] Tämän kauhistuttavan väitteen toivoisi olevan hullun kulttuuriantropologin fix idén paisuttelua mielettömään mahdottomuuteen asti. Saattaa ollakin. Mutta entä jos Girard onkin oikeassa? Alkukantaisissa kulttuureissa tabujen rikkomisesta seurasi yhteisön kautta toteutettu Jumalan tappava viha. Vanhassa testamentissa Akanin rikkomuksen sytyttämä Jumalan viha laantui vasta kun Akan ja hänen omaisensa oli kivitetty ja poltettu.[2] Papiston valta sekoittui usein kansan lynkkausvimman kanssa, niin että niitä ei voinut […]
Lutherin väkivaltainen Jumala
Kaksi aikakautta törmäsivät yhteen nuoren munkin piinatussa sydämessä. Martin Lutherin sydämeen mahtui massiivinen määrä taantumuksellista keskiaikaa ja raivoisa annos auktoriteeteista piittaamatonta uhmaa aikansa valtasysteemiä vastaan. Hän edusti keskiaikaista luostarilaitosta parhaimmillaan ja toisaalta hänestä tuli epäilystensä ja valintojensa kautta uuden ajan humanisti, naimisissa oleva, silloin tällöin reippaasti ryypiskelevä hengenmies, joka otti vapaudekseen tehdä teologiaa keneltäkään lupaa kysymättä. Lutherista tuli maailmanhistorian ensimmäinen bestsellerkirjailija. Hänen etuoikeuksiinsa kuului, ettei hänen tarvinnut viettää suurinta osaa työajastaan kirjojensa paikallismarkkinointiin. 1500-luvun alussa länsimaisen sivistyksen viisaus mahtui muutamaan […]
Teoria lyhyesti
Olet keksinyt tämän ajan kaikkein hedelmällisimmän hypoteesin. Michel Serres[1] Girardin teorian on kaikessa yksinkertaisuudessaan tiivistettävissä muutamaan lauseeseen: Ihminen oppii haluamaan imitoimalla mallia joka usein muuttuu kilpailijaksi tai jopa viholliseksi. Kiihtyneen kilpailevan haluamisen uhkaama yhteisö ratkaisee mimeettiseksi kriisiksi kasvaneen vihamielisyyden kanavoimalla kaikkien aggression yhteen sijaisuhriin, syntipukkiin. Uhrin tuoma rauhan ihme antaa ensimmäisen kokemuksen tuonpuoleisesta pelottavasta pyhästä, joka vähitellen mahdollistaa ritualisoidun uhraamisen ympärille järjestäytyneen kulttuurin synnyn. Yhteisö löysi syntipukista tavan annostella väkivaltaa tavalla joka hillitsee sen kaoottista muotoa. Kun kaikkien sota kaikkia […]
Hae teoblogista
Uusimmat artikkelit
