Ei ole mikään ihme, jos Joosef on jo murkkuikään mennessä oppinut miten pelata edukseen asemansa kuopuksena ja mahdollisena pääperijänä. Hän sai ilmaiseksi kaiken sen isällisen huomion, jonka eteen 10 vanhempaa veljestä olivat joutuneet turhaan tekemään työtä koko ikänsä. Hänen ei tarvinnut edes raataa käytännön töissä niin kuin muiden poikien, vaan hän sai pysyä kotona pitämässä seuraa isälleen. Hänen harrastuksiinsa kuuluikin raportoida isälleen vanhemmista veljistään kuulemiaan pahoja juoruja.[1] Niidenkin kertominen oli vain isän halujen matkimista. Jaakob oli jo jättänyt Joosefin veljet […]
Pilatus kysyi: ’Tahdotteko, että vapautan teille juutalaisten kuninkaan?’ Hän näet ymmärsi, että ylipapit olivat pelkästä kateudesta jättäneet Jeesuksen hänen käsiinsä.[1] Tämän tragedian eri toimijoiden motiiveista puhutaan evankeliumeissa aika vähän. Sellaiset jäävät enimmäkseen lukijoiden tulkittaviksi. Siksi on aika hätkähdyttävää, että Markus ja Matteus uskoivat Pilatuksen tuntevan juutalaisen papiston motiivit niin hyvin. Mitä kateutta Pilatus heissä näki? Oliko se pappien keskinäistä kateutta, vai heidän kateuttaan Jeesusta kohtaan, vai ehkä molempia yhteensä? Mikä merkitys oli pappien kateus Pilatusta kohtaan? Entä oliko Pilatus itse […]
Olet keksinyt tämän ajan kaikkein hedelmällisimmän hypoteesin. Michel Serres[1] Girardin teorian on kaikessa yksinkertaisuudessaan tiivistettävissä muutamaan lauseeseen: Ihminen oppii haluamaan imitoimalla mallia joka usein muuttuu kilpailijaksi tai jopa viholliseksi. Kiihtyneen kilpailevan haluamisen uhkaama yhteisö ratkaisee mimeettiseksi kriisiksi kasvaneen vihamielisyyden kanavoimalla kaikkien aggression yhteen sijaisuhriin, syntipukkiin. Uhrin tuoma rauhan ihme antaa ensimmäisen kokemuksen tuonpuoleisesta pelottavasta pyhästä, joka vähitellen mahdollistaa ritualisoidun uhraamisen ympärille järjestäytyneen kulttuurin synnyn. Yhteisö löysi syntipukista tavan annostella väkivaltaa tavalla joka hillitsee sen kaoottista muotoa. Kun kaikkien sota kaikkia […]