Avainsana-arkisto: kulttuuri
Kirjoitettu 16.4.2016
1 kommentti
1. Ensimmäiset pelastajat olivat ihmisuhreja. Aikojen alussa ihmisen kehitys seurasi nopeutuvaa kykyä matkia. Kyky oppia matkimalla käynnisti kiihtyvät kehitysprosessin. Halusta itsessään tuli imitoimisen kohde ja ihminen alkoi yhä kiihkeämmin haluta toisen kaltaisuutta. Rene Girard kutsuu sitä mimeettiseksi haluksi. Eläimet eivät voineet olla haluamatta mitä ravinnokseen ja lisääntyäkseen tarvitsivat, mutta ihminen ei enää voinut olla haluamatta mitä toinen ihminen halusi. Halun malli muuttui kadehdituksi kilpailijaksi. Kilpailija muuttui viholliseksi. Viholliset alkoivat imitoida toistensa väkivaltaa ja tulivat näin lukkiutuneiksi väkivaltaiseen vuorovaikutukseen. Niin Homo […]
Avainsanat:
alkukertomus,
eläinuhri,
Gary Greenberg,
hauta,
ihmisuhri,
imitoida,
jahve,
katarssis,
kateus,
kulttuuri,
mimeettinen halu,
Mooses,
myyttinen,
pääsiäisjuhla,
pelastus,
pyhä viha,
pyhitetty väkivalta,
ritualisointi,
Robin Griffith-Jones,
syntipukki,
syntipukkirituaali,
uhrikultti,
väkivalta
Kirjoitettu 16.4.2016
3 kommenttia
PELASTUKSEN PITKÄ HISTORIA. Kaikkein ensimmäiset pelastajat olivat lynkattuja ihmisuhreja Vanhan Testamentin aikana eläinuhrit muuttuivat pelastaviksi Jeesus tuli pelastamaan meidät pelastuksesta Jeesus joutui paljastamansa pedon kynsiin Miksi Jeesus kuoli? Mitä ylösnousemuksen jälkeen ymmärrettiin? Mitä se merkitsi käytännössä? PELASTUS JEESUKSEN JÄLKEEN Kirkkoisät Valtauskonto Anselm. Luther KUN ILOSANOMA KAUHISTUTTAA Ateistinen kritiikki Hyvä vai huono uutinen? Pelastus on suhteellinen Väkivaltainen Jumala Uhria vaativa Jumala? Jumalan viha? Ikuinen tuomio Pelastus ja moraali Miksi väkivallalla sovittamiseen on niin helppo uskoa? ORTODOKSINEN TRADITIO PALJASTAVA JA PELASTAVA KERTOMUS […]
Avainsanat:
Abel,
Abelard,
absurdi,
alistaja,
alkukertomus,
Anselm Canterburilainen,
Anselmin Jumalan kunnia,
anteeksi pyytäminen,
anteeksianto,
Anthony Bartlett,
antisemitismi,
bakteerikammo,
Brad Jersak,
Brakjan,
Christus Victor,
Dawkins,
demytologisoiva,
Denny J Weaver,
Depoortere Frederiek,
eclesia,
ehtoollinen,
Eillard M Swartley,
eläinuhri,
epäjumala,
epätoivo,
Esa Saarinen,
Euripides,
Eurooppa,
evankeliumi,
feodaaliyhteiskunta,
Finlan Stephen,
Friedrich Nietzschen,
Gary Greenberg,
Girard René,
Golgata,
Gorringe Timothy,
hakattu,
hauta,
helvetti,
Heprealaiskirje,
Hitchens,
homo sapiens,
hylkääminen,
hylkäävä,
hyvittäminen,
ihmisarvo,
ihmisuhri,
Ikuinen tuomio,
Imitatio Christi,
imitoida,
imperiumi,
isänmaa,
itsekritiikki,
jääkiekko,
Jacques Derrida,
jahve,
James Alison,
Jeesuksen veri,
Jehova,
Jersak Brad & Hardin Michael,
Jukka Relander,
jumalakuva,
Jumalan kunnia,
Jumalan raivo,
Juutalaiset,
juutalaiskristitty,
kääntyminen,
Kaifas,
kaksikasvoinen,
kaksinaismoraali,
kansanmurha,
katarssis,
kateus,
katumus,
kiitllisuus,
kilpailu,
kirkkoisä Augustinus,
kirottu,
Kollektiivinen rangaistus,
kosto,
kotimaa,
kotiväkivalta,
koulukiusaaja,
Kristus,
kritiikki,
kulttuuri,
kulttuuriantropologia,
kuolema,
Kuolemanrangaistus,
lankeemus,
lapsiuhri,
Lazar Puhalo,
lophduttaja,
Luther,
luuseri,
lynkkausvimma,
maailmansota,
maallinen,
Mark S Heim,
Martin Luther King,
Matteus,
Megivern James J,
Michael Hardin,
mimeettinen halu,
mimeettinen väkivalta,
Molok,
Mooses,
moraalinen,
myytti,
myyttinen,
Nigel Davis,
osa,
ostaa verellä,
pääsiäisjuhla,
Paavi John Paul II,
pahoinpitelijä,
pahuus,
pakkomielle,
paradoksaalinen,
Pelastuksen teologia,
pelastus,
pelastusoppi,
Pelastusteologia,
perheväkivalta,
Peter Abelard,
Philip L Quinn.,
Pietari,
pitkä perjantai,
politiikka,
puolustaminen,
pyhä,
pyhä viha,
pyhitetty väkivalta,
Raamattu,
rakastava,
rakkaus,
rangaistus,
rankaisu,
rauhantyö,
reformaatio,
Rene Girard,
Risto Saarinen,
ritualisointi,
Robert J Daly,
Robin Griffith-Jones,
Ruben Stiller,
saatana,
Sakarja,
seuraaminen,
Sijaiskärsimys,
sijaisuhri,
sijaisuhrilogiikka,
Slavoj Žižek,
sorto,
soteriologia,
sovinto,
sovittava,
sovitusteologia,
sovitusuhri,
suhde,
suomalainen,
syntipukki,
syntipukkirituaali,
syväoivallus,
syyllinen,
syyllistävä,
syyllisyys,
taivas,
taivasosuus,
teoria,
terrori,
terroristi,
Tommi Lehtonen,
Tuhlaajapoika,
Tuomas Nevanlinna,
uhraaja,
uhri,
uhrikultti,
uhrin ääni,
Uskonto,
Uusi Liitto,
Uusi Testamentti,
Väkivallan projisoiminen,
väkivallan uhri,
väkivallattomuus,
väkivalta,
väkivaltainen Jumala,
valtauskonto,
vampyyri,
vanha liitto,
velallinen,
velkakirja,
veri,
vertailu,
viaton veri,
viehamielisyys,
vieraanvaraisuus,
vihollinen,
vihollisen rakastaminen,
viimeinen ateria,
viimeinen tuomio,
Walter Wink,
Weaver. J. Denny,
yhteisö,
yhteisöllisyys,
yksilöllisyys,
ylivoima,
ylösnousemus
Kirjoitettu 8.3.2016
0 kommenttia
Ensimmäisille kristityille “pelastus” ei todellakaan ollut mikään yksilökeskeinen survival-menetelmä, todeksi uskottava teologinen yhtälö, jonka ainoa tarkoitus oli varmistaa taivasosuus. Se oli kääntymys väkivaltaisista ja alistavista suhteista rakastaviin suhteisiin. Se oli kääntymys kostamisesta anteeksi antamiseen. Ei mitään pelastusta mielletty ilman syvästi ruoppaavaa moraalista mielen ja käytännön muutosta. Siksi paavi Franciscus oli oikeassa sanoessaan että ihminen, joka keskittyy rakentamaan muureja siltojen sijaan, ei ole kristitty.[1] Paavi asetti kahden valtakunnan lainalaisuudet kaikessa yksinkertaisuudessaan vastakkain: Joko kokoat tai hajotat. Joko etsit sovintoa kaikkien kanssa, […]
Avainsanat:
anteeksiantava,
kääntymys,
käskyt,
kateus,
kiellot,
kilpailu,
kulttuuri,
muuri,
olennainen syyllisyys,
omistushalu,
Paavi Franciscus,
privatisoituminen,
Rene Girard,
Sakkeus,
silta,
Stephen Finnamore,
syyllisyys,
tabut,
tulkintaperinne
Kirjoitettu 1.3.2016
1 kommentti
Kuinka voi saada kokonaisen kulttuurin intohimot puhdistetuksi pyhitetystä väkivallasta ja syntipukkien tuottamisesta? Miten kristilliset kirkot voisivat lakata olemasta uskottomia omalle alkuperälleen ja ottamaan vakavasti itse tuottamiensa uhrien kohtalon?[1] Girard ei itse käsitellyt kovinkaan paljon positiivisen mimesiksen dynamiikkaa. Hän oli hyvä tekemään antropologisia analyyseja negatiivisen mimesiksen toiminnasta ja oli ehkä sen verran lumoutunut alkuperäisistä oivalluksistaan, että positiivisen mimesiksen käsittely jäi häneltä kesken. Mikään hyvyys ei lisääntyisi maailmassa jos hyvän jäljittelyä ei olisi. Olkoonkin että esimerkiksi auttamisen jäljittely voi intoutua vertailevasta kilpailusta, […]
Avainsanat:
De Köerk,
Desmond Tutu,
Girard René,
intohimo,
James Williams,
kansanliike,
kulttuuri,
Merk Wallace,
miljonääri,
Mimesis,
Nelson Mandela,
otsoniaukko,
positiivinen mimeis,
Puola,
sovinto,
Theophus Smith,
uhri,
uhritietoisuus,
Unkari,
väkivallaton,
vallankumous,
Vern Neufeld Redekop
Kirjoitettu 28.2.2016
0 kommenttia
Jeesuksen aikana ei ollut pulaa pelastajista. Asclepius oli sairauksia parantava jumala. Atargatis oli Syyrialainen hedelmällisyyden jumalatar ja Isis perhearvoja puolustava jumalatar. Sarapis oli egyptiläisiä ja kreikkalaisia yhdistävä jumalten jumala, jolta myös rukoiltiin parantumista ja hedelmällisyyttä. Zeus piti muut jumalat kurissa ja ulotti välillä ankaran paimenviisautensa myös kuolevaisten joukkoon. Keisari Augustus oli Jeesuksen elinaikana muuttunut Rooman suuruuden Jumalaksi. Jumalilta etsittiin suopeutta, huolenpitoa ja varjelusta uhraamalla niille eläimiä ja maan antimia. Vielä Jeesuksen aikana ihmisuhritkin olivat tavallisia, vaikka senaatti oli ne kieltänyt. […]
Avainsanat:
Aleksandr Solzhenitsyn,
Asclepius,
Atargatis,
Barabbas,
Cervantes,
dogmatiikka,
eläinuhri,
Feodor Dostojevski,
Girard,
Girard René,
Hamerton-Kelly Robert G,
Heim Mark. S,
ihmisuhri,
Isis,
itseensä meneminen,
Jersak Brad & Hardin Michael,
John M.Oesterreicher.,
kääntymys,
Keisari Augustus,
kohtalo,
kosto,
koti,
kulttuuri,
Lawler Peter & McConkey Dave,
Marcel Proust,
Martin Buber,
metanoia,
Milan Kundera,
Mimesis,
mos maiorumus,
muistoateria,
myötätunto,
Nicholas Lash.,
no regret,
pääsiäinen,
pääsiäiskertomus,
pahuus,
pelastus,
risti,
Sarapis,
Shakespeare,
skandaali,
syntipukkimekanismi,
tatuointi,
teshuvah,
uhrata,
uhrirituaali,
uskonto ja isänmaa,
väkijoukko,
väkivallan ammattilainen,
väkivallaton,
valaistuminen,
Zeus,
Zizek Slavoj
Kirjoitettu 9.4.2012
3 kommenttia
Mitä ylösnousemus merkitsee? Kaikki neljä evankelistaa liittävät Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen siihen miten Jeesus eli ja opetti. Hänet tapettiin toimintansa takia. Jumala herätti hänet kuolleista koska… Mitäpä minä Jumalan syistä tiedän. Jotain tiedän mitä siitä on uskottu ja siitä mitä itse uskon. Meille ylösnousemus on tieteellinen mahdottomuus. Jos sellainen on todella tapahtunut, se on todella yliluonnollinen ihme. Useimmilla Jeesuksen aikalaisilla ei ollut vaikeuksia uskoa ylösnousemukseen sinänsä. Jumalasta syntyneet mytologiset sankarit eivät yleensä jääneet maahan maatumaan. Aesclepius, Herkules, Caesar ja monet […]
Avainsanat:
Aesclepius,
Caesar,
Evankeliumin piilovaikutus,
hapatus,
Hercules,
himmeä valo,
identiteetti,
improvisaatio,
Jack Miles,
James Alison,
järjestys,
John Dominic Crossa,
Jonas Gardell,
Jukka Relander,
kateus,
kilpailu,
kohtalo,
kostofantasia,
kulttuuri,
Marcus Borg,
Mark Heim,
Matti Kankaanniemi,
Michael Hardin,
Miroslav Volf,
Myyttinen sankari,
näkökulma,
pahuuden noidankehä,
pahuus,
poissulkevuus,
rakastava uhri,
Rene Girard,
saatanallinen valta,
sinapinsiemen,
Stephen J. Patterson,
syntipukki,
systeemi,
tiedollinen sisältö,
tietoisuus,
Tom Holmen,
Tuomas Nevanlinna,
tuottaa kaaosta,
uhka,
uskottavuus,
Vanha Testamentti,
varaukseton rakkaus,
vastavirtaan,
vertailu,
vihollisuus,
yhteisö,
yhteisöjen uhrit,
Zizek Slavoj
Kirjoitettu 23.3.2012
2 kommenttia
“Ihmiset tappoivat Jeesuksen, koska ihmiset olivat kyvyttömiä tekemään sovintoa keskenään ilman tappamista. Mutta tässä vaiheessa edes viattoman tappaminen ei kyennyt sovittamaan heitä keskenään. Siksi olemme altistuneet rajattomalle väkivallalle, jonka olemme itse tuoneet maailmaamme, eikä sillä ole mitään tekemistä Jumalan vihan tai väkivallan kanssa.”[1] Rene Girard. Jonkun on aina pitänyt kuolla. Toisten puolesta tapetusta kaikki sai alkunsa. Lynkatuista sijaisuhreista on Jumalat tehty. Verellä ristiriidat on aina sovittu ja sovitettu. Uhrin verellä kulttuuria on rakennettu. Jeesus kuoli kaikkien puolesta, jotta ketään ei […]
Avainsanat:
anteeksianto,
Charles Mabee,
edelleen antaminen,
ehdoton armo,
eliitti,
Goodhart Sandor,
häpeä,
harakiri,
Hardin Michael,
Heim Mark. S,
itsensä rankaisu,
Jeesuksen,
Jersak Brad,
Jorgensen Jorgen,
Jumalan viha,
jumalat,
Juristien teologia,
kauppiaiden retoriikka,
kollektiivi,
kosto,
kulttuuri,
kunniallinen,
kuoleman portti,
kuolla,
leipää,
lynkattu,
maksaa,
myyminen,
nainen,
oikeudentaju,
ostaminen,
parantaa,
Patterson Stephen J.,
pelastanut,
Prostituoitu,
psykologia,
puhdas,
rangaistus,
Rene Girard,
Richard Rohr,
rikoksen sovittaminen,
Ryba Tom,
saastainen,
samurai,
Samuraikulttuuri,
shokki,
sovintoa,
sovitus,
synti,
syrjäyttää,
syyllisyys,
tappoivat,
tolkuton,
tulkita,
tulla tapetuksi,
uhrikulttuuri,
uhrin veri,
universumi,
väkivalta,
verellä sovittaminen,
verenvuodatus,
veri,
viaton,
vihan kuorma,
vihollinen,
viiniä,
Williams James,
yksilö
Kirjoitettu 3.3.2012
0 kommenttia
Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla. Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto.[1] Palattuaan takaisin omaan maakuntaansa vastassa oli tuttu tungos.[2] Tungoksen keskellä oli myös nainen, joka ei olisi saanut olla siellä. Juutalaisen puhtauskultin mukaan nainen on saastainen kuukautisten aikana, eikä häneen saanut silloin koskea. Hänkään ei saanut koskea ketään toista. Nainen oli sairautensa takia sosiaalinen hylkiö, koska hän oli jo kaksitoista vuotta kärsinyt jatkuvista verenvuodoista. […]
Avainsanat:
aavistus,
eksklusiivisuus,
Finlan Stephen,
hylkääminen,
inklusiivisuus,
järjestys,
jäsenrekisteri,
Joukko,
kaipuu,
kivittäminen,
kosketus,
kulttuuri,
kunnia,
kuolemantuomio,
kuukautiset,
lääkäri,
laki,
lynkkaus,
organisaatio,
pahuus,
puhdas,
puhtauskultti,
puhtaussääntö,
puolustaa,
roolimalli,
sääli,
sääntö,
saasta,
saastaisuus,
saastuttaa,
sairas,
sijaisuhri,
syrjäytynyt,
tabu,
uhri,
verenvuoto,
veri,
yhteenkuuluvaisuus,
yhteiskunta,
yksilö,
ylimielisyys
Kirjoitettu 24.4.2011
0 kommenttia
Markus on kirjannut ensimmäisen kertomuksen pääsiäisaamusta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Se on lyhyt ja ytimekäs, vain kahdeksan jakeen pituinen. Matteus yli kaksinkertaistaa oman kuvauksensa pituuden. Luukas puolestaan tuplaa senkin reilusti. Johanneksen versio on kaikkein pisin. Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen.[1] Joosefin työ oli jostain tuntemattomasta syystä jäänyt kesken. Oliko Arimatialainen sittenkin välittänyt enemmän kansan rituaalisista puhtaussäännöistä kuin Jeesuksen kunniallisesta hautaamisesta? Antoiko hän ostamansa hautapaikan Jeesuksen käyttöön suojellakseen Jeesuksen kunniaa […]
Avainsanat:
alkumurha,
Arimatialainen,
Bailie Gil,
Galilea,
hauta,
idealisoida,
ironia,
järkytys,
Jeesus,
kaaos,
kadotus,
kertaus,
kirottu,
Knez Lazar,
kollektiivinen murha,
kommunistijohtaja,
Kosovo,
kukonlaulu,
kulttuuri,
kunniallinen hautaaminen,
loppukaneetti,
lynkkaaminen,
maailmanvalloitus,
Markus,
murhapaikka,
Mustien lintujen aukio,
Myers Ched,
Nasaretilainen,
pääsiäisaamu,
Paavi Urbanus II,
pakomatka,
petos,
Pietari,
pyhitetty väkivalta,
ristiinnaulittu,
ristiretket,
rituaalinen puhtaus,
ruumis,
sankari,
sankarihauta,
sapatti,
serbia,
sielun kaaos,
skandaali,
Slobodan Milosevic,
sotakokemus,
sotasankari,
suuri kivi,
teologium,
uhrikultti,
uudelleenkerronta,
vainaja,
valtaunelma,
ylösnousemus
Kirjoitettu 6.3.2011
0 kommenttia
Sillä välin, kun Mooses viipyi vuorella rakentamassa erämaahan sopivaa korkeakirkollista liturgiaansa, malttamaton kansa pani pystyyn paljon primitiivisemmät juhlat, kunnon vanhanaikaiset kulttirituaalit. Kaikki osallistuivat valmisteluihin. Ensin rakennettiin kunnon uuni, jossa naisten kultaiset korvakorut sulatettiin.[1] Sieltä ne kaadettiin muottiin ja voilá, kultainen patsas oli ihan sonnin näköinen. Kaikki naapurikansat olisivat helposti tunnistaneet sen oman hedelmällisyysjumalansa kaltaiseksi. Tämä oli varman päälle valittu jumalhahmo. Siitä ei kukaan voinut erehtyä. Kun Mooses ja Jahve loistivat poissaolollaan, kansa turvautui kuviin joihin oli tottunut luottamaan: Israel, tämä […]
Avainsanat:
Aabraham,
Aaron,
Egypti,
Iisak,
imago,
Israel,
Jaakob,
jahve,
Jumala,
kulttuuri,
liturgia,
Mooses,
mytologia,
Nooa,
PR-konsultti,
primitiivinen,
seremonia,
sonni,
vihanhallinta
Kirjoitettu 12.2.2011
1 kommentti
Kulttuurikritiikin tehtävä on paljastaa historiallisten ja modernien myyttien tapa perustella ja pyhittää väkivalta. Demytologisointi rehabilitoi uhrin ja paljastaa väkivallan sellaisena kuin se on. Analysoituaan erityisesti kreikkalaisten myyttien pyhittämää ja piilottamaa väkivaltaa[1] Girard vihjaisi seuraavaksi puuttuvansa juutalaiskristillisen perinteen pyhiin teksteihin. Monet odottivatkin, että hän seuraavaksi käsittelisi Raamatun kertomuksia myytteinä myyttien joukossa. Niin hän oli joskus suunnitellutkin tekevänsä. Kukaan ei odottanut, että uskonto itsessään voisi antaa aihetta myyttisen väkivallan paljastamiseen. Kaikkihan tunsivat uskontojen väkivaltaisen historian ja eurooppalaiset olivat erityisen tietoisia kristinuskon verisestä […]
Avainsanat:
Abraham J Heschel,
Alkuperäinen pyhä,
anteeksianto,
antropologinen,
Daniel,
dekonstruktio,
demytologisoida,
Dumouchel Paul,
Eurooppa,
evankeliumi,
exodus,
Fariseus,
Fleming Chris,
globalisaatio,
heprea,
hypoteesi,
imitaatio,
insesti,
institualisoitunut,
isänmaan kunnia,
Israelin kansa,
itsekritiikki,
itsepetos,
Jeesus,
julmuus,
juutalainen,
kiivas jahve,
kohtalo,
kosto,
Kreikka,
kristikunta,
kristinusko,
kulttuuri,
kuolema,
kyynel,
länsimainen sivistys,
Lefebure Leo,
maaginen,
makkabealaiset,
militarismi,
mimeettinen kilpailusuhde,
moderni myytti,
myötätunto,
mytologinen,
mytologisointi,
myytti,
myyttinen valhe,
myyttiset naamiot,
naisen asema,
oikeutettu sota,
pääsiäistapahtumat,
Paavalin kirje,
Palestiina,
pasifismi,
pioneeri,
poleeminen,
profeetallista,
Profeetta,
Raamattu,
radikaali,
rehabilitoida,
retoriikka,
ritualisointi,
rooli,
saatana,
Smith Theophus,
sota terrorismia vastaan,
sotapäällikkö,
syntipukkimekanismi,
taikausko,
taloudellinen nujertaminen,
tappamisen tekniikka,
uhri,
uhrimytologia,
uhrin ääni,
uhrin näkökulma,
Uskonto,
Uusi Testamentti,
väkivallan pyhittäjä,
väkivallaton,
väkivallaton vallankumous,
väkivalta,
Väkivaltaa pyhittävä,
väkivaltakäyttäytyminen,
väkivaltakulttuuri,
väkivaltaperinne,
väkivaltarakenne,
valloitussota,
valtarakenne,
Vanha Testamentti,
vastavuoroinen viha,
veriuhri,
vihollinen,
Wallace Mark,
Wink Walter,
yhteiskuntatieteet,
ylösnousemus
Kirjoitettu 4.2.2011
2 kommenttia
Kulttuurikritiikin tehtävä on paljastaa historiallisten ja modernien myyttien tapa perustella ja pyhittää väkivalta. Demytologisointi rehabilitoi uhrin ja paljastaa väkivallan sellaisena kuin se on. Analysoituaan erityisesti kreikkalaisten myyttien pyhittämää ja piilottamaa väkivaltaa[1] Girard vihjaisi seuraavaksi puuttuvansa juutalais-kristillisen perinteen pyhiin teksteihin. Monet odottivatkin, että hän seuraavaksi käsittelisi Raamatun kertomuksia myytteinä myyttien joukossa. Niin hän oli joskus suunnitellutkin tekevänsä. Kukaan ei odottanut, että uskonto itsessään voisi antaa aihetta myyttisen väkivallan paljastamiseen. Kaikkihan tunsivat uskontojen väkivaltaisen historian ja eurooppalaiset olivat erityisen tietoisia kristinuskon verisestä […]
Avainsanat:
antropologinen,
demytologisoida,
Eurooppa,
evankeliumi,
Fleming Chris,
hypoteesi,
itsekritiikki,
juutalainen,
Kreikka,
kulttuuri,
mimeettinen kilpailusuhde,
moderni myytti,
pioneeri,
poleeminen,
profeetallista,
Raamattu,
rehabilitoida,
taikausko,
Uskonto,
väkivaltakäyttäytyminen,
väkivaltakulttuuri,
yhteiskuntatieteet
Kirjoitettu 26.1.2011
2 kommenttia
Myytti on valhe, joka peittää alkulynkkauksen. Se puhuu jumalista, mutta ei koskaan uhreista, joita jumalat alun perin olivat. Rene Girard [1] Arkikielessä myytti on alkanut merkitä paikkansapitämätöntä tarua, uskonnollista hörhöilyä tai taikauskoista huuhaata. Myytit, legendat ja jumaltarut kuulostavat niin fantastisen fiktiivisiltä ja monimerkityksellisiltä, että harva enää uskoo mihinkään yleispätevään teoriaan niiden sisällöstä.[2] Kuitenkin muinaiset myytit ovat renessanssista asti saaneet osakseen kohtuuttoman kritiikitöntä ihailua ja suorastaan idolisoivaa palvontaa. Vielä viime vuosisadalla myytit olivat akateemisestikin todella korkeassa kurssissa universaalisten totuuksien symbolisina välittäjinä. […]
Avainsanat:
abstraktinen,
arkkityyppi,
Benoit Chantre,
Campbell Joseph,
Claude Lévi-Strauss,
demytologisoida,
Freud,
Golsan Richard,
Heim Mark. S,
huhaa,
ihmisuhri,
Joseph Campbell,
Jumala,
Jumaltaru,
Jung,
juutalainen,
kannibalismi,
kollektiivinen itsepetos,
kollektiivinen piilotajunta,
Kreikka,
kulttuuri,
legenda,
myytti,
primitiivinen yhteisö,
strukturalismi,
taikausko,
taru,
viikunalehti
Kirjoitettu 21.1.2011
1 kommentti
Rituaalit toistavat alkuperäistä uhria. Niiden toistaminen synnyttää instituutioita. Ainoastaan niiden avulla ihmiskunta on onnistunut lykkäämään apokalypsia. Rene Girard [1] Alkuperäinen pyhä oli yhteisön oma tuonpuoleisuuteen siirtämä kollektiivinen väkivalta.[2] Primitiivinen pyhä sai valtansa hylkäävän, poissulkevan ja murhaavan väkivallan pyhittämisestä. Sen jälkeen melkein kaikki johtajuus, päällikkyys, kuninkuus, sankaruus ja pappeus ovat perustuneet pahan väkivallan hallitsemiseen hyvän väkivallan kautta. Näkymätön ja pelottava pyhä on tarvinnut näkyviä ja yhtälailla pelottavia edustajia ihmisten joukossa. Kulttuurien koossapitävä voima on ollut pyhitetty väkivalta ja sen suorituspaikaksi varattu […]
Avainsanat:
Alkuperäinen pyhä,
alttari,
apokalypsi,
auttaminen,
Bandera,
Cesareo,
epidemia,
Hamerton-Kelly,
instituutio,
itsekritiikki,
Jeesus,
johtajuus,
Jumalan valtakunta,
juutalainen,
koston kierre,
kulttuuri,
kuningas,
kunnioitus,
maallistuminen,
mimeettinen kilpailu,
mimeettinen malli,
pappeus,
primitiivinen pyhä,
Saarinen Risto,
Sandor Goodhart,
tabu,
tabumoraali,
temppeli,
tuonpuoleinen,
uhri,
uskonnollinen järjestelmä,
väkivallan hallitseminen,
väkivallaton,
väkivalta,
vastakulttuuri,
vastuullinen,
vihollisen rakastaminen,
vuorovaikutteinen väkivalta
Kirjoitettu 20.1.2011
0 kommenttia
Tahdon kaiken sen säilyvän, mikä tekee elämän jatkuvaksi, eron orjan ja hänen herransa välillä. Tahdon Egyptin vallan ja kunnian säilyvän koskemattomana, tahdon lasten syntyvän maahan, jossa jokaisella on oma paikkansa ja jokaisen tehtävä on määrätty edeltä käsin elämän loppuun asti eikä turha levottomuus kuluta kenenkään sydäntä. Mika Waltari. Sinuhe Egyptiläinen[1] Uhri oli poistettu yhteisöstä väkivallan aiheuttajana, mutta hän tuli takaisin tabujen, kieltojen, käskyjen ja rituaalien muodossa. Hän poistui yhteisöä uhkaavana kaaoksena ja palasi takaisin yhteisöä rakentavana jumalallisena järjestyksenä. Kummatkin herättivät […]
Avainsanat:
alkulauma,
Fleming Chris,
Hamerton-Kelly,
Harmageddon,
hierarkia,
himo,
homo sapiens,
identtiset kaksoset,
imitaatio,
insesti,
insestitabu,
intuitiivinen,
itsetuho,
kaaos,
käsky,
kielto,
kiihottavuus,
kontrolloimaton väkivalta,
koston kierre,
kulttuuri,
kuukautiset,
kymmenen käskyä,
manaaminen,
mimeettinen kilpailu,
murhaaminen,
nainen syntipukkina,
neandertalilaiset,
poppamis,
primitiivinen yhteisö,
profaani,
pyhä,
rationaalinen,
rituaali,
saavuttamaton,
saavuttamattoman kiihottavuus,
shamaani,
sijaisuhri,
Sinuhe,
tabu,
uhri,
uhrikivi,
uhrikukkula,
uhripaikka,
uhrirituaali,
uhritemppeli,
väkivalta,
valehteleminen,
varastaminen,
vastavuoroinen väkivalta,
verenvuodatus,
Violence and the Sacred,
Waltari,
yhteisö
