Arkikielessä myytillä tarkoitetaan valhetta. Tavallinen puhe on oikeassa. René Girard[1] Ihmiskunnalla on väkivaltainen alku, mutta myyttien kertomuksessa väkivalta ei ole ihmisten omaa. Uhrien varaan rakennettu uskonnollinen tai poliittinen systeemi ei voi sallia väkivaltansa todellisen luonteen paljastuvan edes itselleen. Silti kaikki instituutiot ovat aina tarvinneet ällistyttäviä alkutarinoita, uljaita syitä olemassaololleen ja yleviä perusteita toiminnoilleen. Juuri sellaisia valtojen ja voimien myyttiset alkukertomukset ovat, tarinoita instituutioiden jumalallisesta alkuperästä. Girard osoittaa kuinka vanhimmat versiot Rooman perustamismyytistä antavat aika realistisen kuvauksen sisäiseen kriisiin ajautuneesta yhteisöstä, […]
Olet keksinyt tämän ajan kaikkein hedelmällisimmän hypoteesin. Michel Serres[1] Girardin teorian on kaikessa yksinkertaisuudessaan tiivistettävissä muutamaan lauseeseen: Ihminen oppii haluamaan imitoimalla mallia joka usein muuttuu kilpailijaksi tai jopa viholliseksi. Kiihtyneen kilpailevan haluamisen uhkaama yhteisö ratkaisee mimeettiseksi kriisiksi kasvaneen vihamielisyyden kanavoimalla kaikkien aggression yhteen sijaisuhriin, syntipukkiin. Uhrin tuoma rauhan ihme antaa ensimmäisen kokemuksen tuonpuoleisesta pelottavasta pyhästä, joka vähitellen mahdollistaa ritualisoidun uhraamisen ympärille järjestäytyneen kulttuurin synnyn. Yhteisö löysi syntipukista tavan annostella väkivaltaa tavalla joka hillitsee sen kaoottista muotoa. Kun kaikkien sota kaikkia […]