Kirjoitettu 21.12.2016
0 kommenttia
Elämä on täynnä muistutuksia siitä mitä minulta puuttuu. Useimmat niistä tulevat minua vastaan toisten ihmisten muodossa. Jotkut heistä ovat vain varttituttuja Facebook kavereita, joita kadehdin, kuvittelemalla että heillä menee paremmin kuin minulla.[1] Siitä asti, kun muinaisihminen ja nykyihmisen lapsi oppivat vertaamaan itseään toiseen, kateus on ollut oleellinen osa hänen sosiaalista elämäänsä. Toisen aseman kadehtiminen ja siihen pyrkiminen on seurannut ihmistä alkulaumasta asti. Vuorovaikutustaitojen syventyessä ja kulttuurin rakentuessa laumaa suuremmaksi, kateuden muodot monipuolistuivat, mutta yksikään kulttuuri ei ole ollut kateudesta puhdas. […]
Avainsanat:
Adam Smith,
Albert Speer,
Alexsandr Solzhenitsyn,
Alkukateus,
alkumurha,
Ann Ulanov,
antisemitismi,
Arabikevät,
armo,
Bill Gates,
Buddha,
Charles Perrault,
dalitit,
David Hume,
Delfoin,
Der Ubermensch,
Derrida,
Donald Trump,
Dostojevski,
Envy Theory,
etiikka,
Facebook,
Fjodor Dostojevski,
Frank John Ninivaggi,
Freud,
gnothi seauton,
Gorky,
Grimmin veljekset,
Grimmin veljet,
Hamerton-Kelly Robert G,
Hanna Segal,
häpeä,
Hegel,
Heikki Ikäheimo,
Heinz Kohut,
Helmut Schoeck,
Helmuth Schoeck,
Hitler,
homo economicus,
hyvyys,
Idealisointi,
ironia,
Jean-Paul Sartre,
Jeesus,
John Rawlin,
Joosef,
Julkkis,
Jumala on tapettu,
Jung,
kääntyminen,
Kadehdittu,
kadehdituksi tuleminen,
Kadehdituksi tulemisen pelkääminen,
Kadehdituksi tulemisen pelko,
Kadehtija,
Kain,
Kalvin Klein,
Kant,
Karin Jironet,
kastijako,
kastisysteemi,
kateellinen kilpailu,
kateuden anatomia,
Kateuden naamarit,
kateuden pahuus,
Kateuden pelko,
kateus,
kateus yhteisössäJoukkokateus,
kellariloukun mies,
Keteellisuus,
Kibbutsi,
Kierkegaard,
Kiina,
kiitollisuus,
kilpailematon mimesis,
kilpailuyhteiskunta,
kommunismi,
Kristian Holmas,
Lenin,
luostarilaitos,
Mao,
Maria Veitola,
Marilyn Monroa,
Märta Tikkanen,
Martin Buber,
Marx,
Melanie Klein,
Michelangelo,
Mika Waltari,
Milton Glaser,
mimeettinen halu,
Mircea Eliade,
Mussolini,
Myškin,
mytologisointi,
myytti,
Nalle Wahlroos,
Nazar lagna,
Nick Hanauer,
Nietzsche,
Nikita Khrushchev,
Occupy,
oikeudenmukaisuus,
Olli Sinivaara,
Otto Kernberg,
Peilineuroni,
perhepolitiikka,
perintöriita,
Perrault,
Pol Pot,
Positiivinen kateus,
positiivinen mimesis,
pyhitetty väkivalta,
Raakel,
Rafaello,
rakkaus,
Ranskan vallankumous,
rehellinen kohtaaminen,
Rene Descartes,
Rene Girard,
Richard H. Smith,
Risto Saarinen,
Romulus ja Reemus,
Rooma,
Sakari Topelius,
Salvador Dali,
Sami Myllyniemi,
Schoeck,
Schopenhauer,
Scopenhauer,
seuraaminen,
Simone de Beauvoir,
Sisaruskateus,
Slavoj Žižek,
Sokrates,
Sponoza,
stalin,
Summa Theologica,
Suomen World Vision,
Susanne Björholm,
syntipukki,
syyllisyys,
tabu,
Terho Pursiainen,
The Sickness unto Death,
Tocqueville,
Toinen sukupuoli,
Trendi,
Tuhkimo,
Tuhkimon äitipuoli,
Tuhkimon sisarpuolet,
Tuomas Akvinolainen,
tyytyväisyys,
Ulanov Barry & Ann,
utopia,
väkivalta,
vanhempien kateus,
vertaiskateus,
Walther Hewel,
Westworld,
Williams James,
Ystävyyden Majatalo,
Zarahustra,
Zygmunt Bauman
Kirjoitettu 16.4.2016
0 kommenttia
Uskonnon merkitys on Euroopan maisemissa vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti, mutta ei hengellisyyden eikä moraalisuuden merkitys. Mitä syyllisyys oli Anselmille ja Lutherille, sitä vihollinen on meille.[1] Mitä tehdä vihollisen kanssa, oli hän sitten koulukiusaaja, työpaikan juoru-ukko, pahin kilpailijani politiikassa, maahan muuttaja tai Isiksen terroristi? Kyvyttömyytemme rakastaa vihollisiamme pakottaa meidät tiedostamaan avuttomuutemme väkivallan edessä. On sääli, että se uskonto, jonka ydin paljastaa kodin, uskonnon ja kotimaan, imperiumin ja väkijoukon sidonnaisuuden poissulkevaan väkivaltaan on silti jotenkin kädetön väkivaltaproblematiikan käsittelyssä: Meillä on evankeliumeissa kaikkein […]
Avainsanat:
Abelard,
Anselm,
antisemitismi,
epäjumala,
Eurooppa,
Gorringe Timothy,
Imitatio Christi,
imperiumi,
isänmaa,
kääntyminen,
kiitollisuusvelka,
kotimaa,
koulukiusaaja,
kuntouttava,
Kuolemanrangaistus,
Luther,
Megivern James J,
moraalinen,
oikeuskäytäntö,
Paavi John Paul II,
politiikka,
Risto Saarinen,
seuraaminen,
sovittava,
syyllisyys,
terroristi,
uhraaja,
uhrin puolustaja,
vihollinen,
vihollisen rakastaminen,
Walter,
Wink
Kirjoitettu 16.4.2016
3 kommenttia
”Teologiset tulkinnat Jeesuksen kärsimästä rangaistuksesta voidaan palauttaa kahteen vaihtoehtoon: Joko Jeesus oli Jumalan rankaisema tai sitten Jumalan tarkoitus ei olut rangaista Jeesusta” Tommi Lehtonen[1] Jos Jeesus haastaa rakastamaan vihollisia ja antamaan heille anteeksi seitsemän kertaa seitsemänkymmentä kertaa, niin miksi Jumala ei voi antaa anteeksi vaatimatta jonkun maksamaan siitä hintaa tai kantamaan siitä rangaistuksen? [2] Eikö Isä itse seuraa Jeesuksen esimerkkiä? Oliko Jeesuksen viimeinen rukous ”Isä anna heille anteeksi?” vastahakoisesti anteeksiantavan Isän taivuttelua pyhästä vihastaan? Eikö Jeesuksen oma anteeksiantavaisuus ollutkaan ilmausta […]
Avainsanat:
jääkiekko,
James Alison,
Jeesuksen veri,
Jehova,
Jersak Brad & Hardin Michael,
Juutalaiset,
Kaifas,
lapsiuhri,
Lazar Puhalo,
Mark S Heim,
Molok,
Mooses,
oikeustaju,
rangaistus,
Risto Saarinen,
roomalaiset,
sovitusteologia,
Tommi Lehtonen,
vampyyri,
velkakirja,
viimeinen ateria
Kirjoitettu 16.4.2016
2 kommenttia
Jeesus ei itse antanut mitään pelastusoppia tai selitystä siitä miksi hänen oli kuoltava. Hän vain ennusti kuolemansa väistämättömyyden ja välttämättömyyden selittämättä miksi niin tulisi käymään ja miten se muuttuisi pelastavaksi. Uudessa Testamentissa ei ole tiivistetty mitään yksinkertaista pelastuskaaviota. Pääsiäistapahtumat selitettiin osittain vanhan uhrikultin hengessä. Siitä saadun esiymmärryksen valossa jotkut tulkitsivat Jeesuksen Jumalan vaatimaksi uhriksi. Jumala oli sittenkin se vihainen ja kostonhaluinen osapuoli, joka halusi ja tarvitsi veriuhrin rauhoittuakseen ja voidakseen antaa anteeksi. Jeesuksesta tuli Jumalan viimeinen uhri, jonka jälkeen uusia […]
Avainsanat:
Anselm,
Anselm Canterburylainen,
anteeksianto,
Brad Jersak,
Christus Victor,
Denny J Weaver,
Esa Saarinen,
feodaaliyhteiskunta,
Heprealaiskirje,
Jumalan kunnia,
Jumalan viha,
juutalaiskristitty,
Kaifas,
kansanmurha,
kuolema,
Luther,
maailmansota,
Michael Hardin,
pahuus,
pelastusoppi,
Peter Abelard,
rakkaus,
Rene Girard,
Risto Saarinen,
sovitusuhri,
uhri,
Uusi Testamentti,
valtauskonto,
viimeinen tuomio
Kirjoitettu 16.4.2016
3 kommenttia
PELASTUKSEN PITKÄ HISTORIA. Kaikkein ensimmäiset pelastajat olivat lynkattuja ihmisuhreja Vanhan Testamentin aikana eläinuhrit muuttuivat pelastaviksi Jeesus tuli pelastamaan meidät pelastuksesta Jeesus joutui paljastamansa pedon kynsiin Miksi Jeesus kuoli? Mitä ylösnousemuksen jälkeen ymmärrettiin? Mitä se merkitsi käytännössä? PELASTUS JEESUKSEN JÄLKEEN Kirkkoisät Valtauskonto Anselm. Luther KUN ILOSANOMA KAUHISTUTTAA Ateistinen kritiikki Hyvä vai huono uutinen? Pelastus on suhteellinen Väkivaltainen Jumala Uhria vaativa Jumala? Jumalan viha? Ikuinen tuomio Pelastus ja moraali Miksi väkivallalla sovittamiseen on niin helppo uskoa? ORTODOKSINEN TRADITIO PALJASTAVA JA PELASTAVA KERTOMUS […]
Avainsanat:
Abel,
Abelard,
absurdi,
alistaja,
alkukertomus,
Anselm Canterburilainen,
Anselmin Jumalan kunnia,
anteeksi pyytäminen,
anteeksianto,
Anthony Bartlett,
antisemitismi,
bakteerikammo,
Brad Jersak,
Brakjan,
Christus Victor,
Dawkins,
demytologisoiva,
Denny J Weaver,
Depoortere Frederiek,
eclesia,
ehtoollinen,
Eillard M Swartley,
eläinuhri,
epäjumala,
epätoivo,
Esa Saarinen,
Euripides,
Eurooppa,
evankeliumi,
feodaaliyhteiskunta,
Finlan Stephen,
Friedrich Nietzschen,
Gary Greenberg,
Girard René,
Golgata,
Gorringe Timothy,
hakattu,
hauta,
helvetti,
Heprealaiskirje,
Hitchens,
homo sapiens,
hylkääminen,
hylkäävä,
hyvittäminen,
ihmisarvo,
ihmisuhri,
Ikuinen tuomio,
Imitatio Christi,
imitoida,
imperiumi,
isänmaa,
itsekritiikki,
jääkiekko,
Jacques Derrida,
jahve,
James Alison,
Jeesuksen veri,
Jehova,
Jersak Brad & Hardin Michael,
Jukka Relander,
jumalakuva,
Jumalan kunnia,
Jumalan raivo,
Juutalaiset,
juutalaiskristitty,
kääntyminen,
Kaifas,
kaksikasvoinen,
kaksinaismoraali,
kansanmurha,
katarssis,
kateus,
katumus,
kiitllisuus,
kilpailu,
kirkkoisä Augustinus,
kirottu,
Kollektiivinen rangaistus,
kosto,
kotimaa,
kotiväkivalta,
koulukiusaaja,
Kristus,
kritiikki,
kulttuuri,
kulttuuriantropologia,
kuolema,
Kuolemanrangaistus,
lankeemus,
lapsiuhri,
Lazar Puhalo,
lophduttaja,
Luther,
luuseri,
lynkkausvimma,
maailmansota,
maallinen,
Mark S Heim,
Martin Luther King,
Matteus,
Megivern James J,
Michael Hardin,
mimeettinen halu,
mimeettinen väkivalta,
Molok,
Mooses,
moraalinen,
myytti,
myyttinen,
Nigel Davis,
osa,
ostaa verellä,
pääsiäisjuhla,
Paavi John Paul II,
pahoinpitelijä,
pahuus,
pakkomielle,
paradoksaalinen,
Pelastuksen teologia,
pelastus,
pelastusoppi,
Pelastusteologia,
perheväkivalta,
Peter Abelard,
Philip L Quinn.,
Pietari,
pitkä perjantai,
politiikka,
puolustaminen,
pyhä,
pyhä viha,
pyhitetty väkivalta,
Raamattu,
rakastava,
rakkaus,
rangaistus,
rankaisu,
rauhantyö,
reformaatio,
Rene Girard,
Risto Saarinen,
ritualisointi,
Robert J Daly,
Robin Griffith-Jones,
Ruben Stiller,
saatana,
Sakarja,
seuraaminen,
Sijaiskärsimys,
sijaisuhri,
sijaisuhrilogiikka,
Slavoj Žižek,
sorto,
soteriologia,
sovinto,
sovittava,
sovitusteologia,
sovitusuhri,
suhde,
suomalainen,
syntipukki,
syntipukkirituaali,
syväoivallus,
syyllinen,
syyllistävä,
syyllisyys,
taivas,
taivasosuus,
teoria,
terrori,
terroristi,
Tommi Lehtonen,
Tuhlaajapoika,
Tuomas Nevanlinna,
uhraaja,
uhri,
uhrikultti,
uhrin ääni,
Uskonto,
Uusi Liitto,
Uusi Testamentti,
Väkivallan projisoiminen,
väkivallan uhri,
väkivallattomuus,
väkivalta,
väkivaltainen Jumala,
valtauskonto,
vampyyri,
vanha liitto,
velallinen,
velkakirja,
veri,
vertailu,
viaton veri,
viehamielisyys,
vieraanvaraisuus,
vihollinen,
vihollisen rakastaminen,
viimeinen ateria,
viimeinen tuomio,
Walter Wink,
Weaver. J. Denny,
yhteisö,
yhteisöllisyys,
yksilöllisyys,
ylivoima,
ylösnousemus
Kirjoitettu 1.3.2016
0 kommenttia
”Mimesiksen ongelmaan ei ole muuta ratkaisua kuin tarpeeksi hyvä malli seurattavaksi. Kristinusko kutsuu meidät seuraamaan täydellisen hyvää Jumalaa. Jos emme sitä tee, altistamme itsemme kaikkein pahimmalle.”[1] Rene Girard. Oman torjuvan ja loukkaavan käytöksen perusteleminen toisen käytöksellä on maailman yksinkertaisin ja yleisin automaatio. Se toimii yhtä hyvin parisuhteessa kuin kansainvälisissä politiikassakin. Sen logiikka on niin vastustamaton ja kaikkien ymmärtämä, että tuntuisi suorastaan tyhmältä olla sitä seuraamatta. Ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu vihamieliseksi aivan mitättömistä virikkeistä. Tarvitaan vain pieni unohdus, tahaton ohitus tai […]
Avainsanat:
abba,
Dave McConkey,
halun malli,
himo,
Imitatio Christi,
Jukka Relander,
Jumalan valtakunta,
kateus,
kilpailu,
meditatiivinen,
megalomania,
Mimesis,
myyminen,
osatminen,
Peter Lawler,
Rene Girard,
riivattu,
Risto Saarinen,
roolimalli,
sovinto,
Swartley M. Willard,
systeeminen väkivalta,
Tuomas Nevanlinna,
vastavuoroisuus,
vihamielisyys
Kirjoitettu 22.1.2010
3 kommenttia
Todellinen syntipukki on ihminen, jota muut eivät ole sellaiseksi tunnustaneet, ja jonka syyllisyyteen kaikilla on horjumaton usko Rene Girard. [1] Kun esikulttuurisen lauman kriisi oli syventynyt polttopisteeseen asti, jokainen jäljensi juuri kokemaansa väkivaltaa. Suunnittelu tai harkinta ei viivästyttänyt väkivallan välitöntä peilautumista. Paniikkiin yltynyt pelko nopeutti reaktioita ja vastareaktioita. Tämän kaltaisissa hetkissä koko lauman olemassaolo oli uhattuna. Juuri näihin maailmanlopun hetkiin Girard väittää mimesiksen tuottaneen pelastavan ihmeen. Joku laumasta imitoikin juuri tiettyyn kohteeseen kohdistunutta väkivaltaa. Kolmas, neljäs, viides ja kuudes teki […]
Avainsanat:
alku-uskonnollisuus,
alkulauma,
Aristoteles,
Ateena,
avuton,
besserwisser,
catharma,
Cesáreo Bandera,
decidere,
demonisoida,
Dionysialainen,
dogmatiikka,
dokumentoitu,
Durkheim,
epäjärjestys,
epämuodostunut ihminen,
esikulttuurinen lauma,
euforia,
Freud,
Gil Bailie,
häirikkö,
halveksia,
helpotus,
hirmuinen,
hirttää,
Hitler,
Hobbes,
homoseksuaalisuus,
hukuttaa,
hullu,
hyvä väkivalta,
ihmisuhri,
Iskender,
jahve,
joukkoliike,
Jumala,
Jumalan viha,
juutalainen,
Kaifas,
Kalle Kuusimäki,
karitsa,
katastrofi,
katharsis,
kielen kehitys,
kiitollisuus,
kirottu,
kiusata,
kollektiivinen itsetutkiskelu,
kollektiivinen raivo,
kolmannesta puhuminen,
Kreikka,
Kristeva,
kulttuuriantropologia,
kyynisyys,
läpi katsominen,
liberaaliteologit,
luonnonmullistus,
Luther,
luuseri,
lynkkausjoukko,
maaginen,
maagiset kyvyt,
maailmanlopun hetki,
magia,
Majesteettinen,
marginaalinen,
Mark Heim,
Michel Serres,
mielikuvitus,
mykistävä,
Mysterium Fascinans,
Mysterium Tremendum,
näköharha,
oikeutettu,
opettajakunta,
Osmo Tiililä,
päätöksentekoprosessi,
Päätös,
paha väkivalta,
paholainen,
pahuus,
pankijohtaja,
pedofiili,
Pedon jäljillä,
poikkeuksellisen paha,
primitiivinen pyhä,
profaani,
projisoida,
psykologinen termistö,
pyhä objekti,
raato,
Raymund Schwager,
rehabilitoitu,
Reineke,
representaatio,
riita,
ristiriitainen,
Risto Saarinen,
rituaalisääntö,
Rousseau,
Rudolf Otto,
ruumis,
saksalainen yhteiskunta,
seksuaaliset tabut,
shamaanit,
siirtolaiset,
siunattu,
sivullinen,
sokea raivo,
spontaani,
stereotyyppinen,
suosija,
symbolinen,
syntipukkidynamiikka,
syntyperä,
syyllisyys,
tabu,
talvisodan ihme,
tappava paniikki,
tarkkanäköisyys,
tartuntatautinen,
teologia,
The Predator,
transferenssi,
tunteensiirto,
uhrin syyllisyys,
vaarallinen,
väkivallaton pyhä,
väkivaltainen pyhä,
valintaprosessi,
veri,
viha,
viharyhmä,
vilpittömästi,
virtuaaliheimo,
yhteishenki,
yhteistyöhalukkuus,
yksimielisyys,
ylenkatse,
Ylipappi,
ylivoimainen valta
Kirjoitettu 5.3.2009
0 kommenttia
Pidän aina kahta kokkia, koska keskinäinen taiteilijankateus yllyttää heidät sitä parempiin saavutuksiin. Mika Waltari[1] Muistan nolon episodin Girard opiskelujeni alkuvuosina. Pidin Ystävyyden Majatalossa pääsiäisseminaaria, jossa tarkastelimme evankeliumien tekstejä Girardin huomioita seuraten. Toisena yönä näin unen, joka paljasti aiheen ajankohtaisuuden omassa elämässäni. Unessa luin päivälehteä, johon joku oli kirjoittanut koko aukeaman kokoisen jutun Girardista. Artikkelin mukaan hän oli tutkinut Girardia jo 13 vuoden ajan ja päättänyt vihdoin alkaa kirjoittaa siitä. Aamulla muistin, kuinka räikeän vihreää kateutta olin unessa tuntenut. Minähän olin […]
Kirjoitettu 15.2.2009
2 kommenttia
Girard on matkan varrella ollut akateemisissa piirissä oman teoriansa esimerkkitapaus – intellektuelli syntipukki.[1] Mistä se johtuu? Girard vastaa itse kysymykseen aika yksioikoisesti: Eri alojen tutkijoilla on taipumus nähdä minut ulkopuolisena, jolla ei ole mitään oikeutta puhua heidän alansa kysymyksistä.”[2] Girardin esittämät hypoteesit eivät herättäneet oppineiden vastareaktioita vain niiden sisällön, vaan niiden kattavuuden takia. Hänen poikkitieteellinen rohkeutensa ja suuria kokonaisuuksia hahmottava tyylinsä on suorastaan majesteettirikos vallitsevaa älyllistä kyynisyyttä ja tieteellistä nurkkakuntaisuutta vastaan. Hän uskalsi tutkia ja kirjoittaa kaikesta mikä häntä kiinnosti. […]
Avainsanat:
apologetiikka,
hypoteesi,
kirjallisuus,
nihilismi,
Poikkitieteellinen,
postmoderni,
Risto Saarinen,
sekulaari,
suuri kertomus,
teologia,
väkivalta
