Avainsana-arkisto: Daavid
Tuhansien vuosien sukuluettelot ja mykistävä enkeli
Matteus aloittaa kertomuksensa 1800 vuotta kattavalla sukuluettelolla. Tämä on Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, Abrahamin jälkeläisen, sukuluettelo: [1] Abrahamille syntyi Iisak, jolle syntyi Jaakob. Jaakobille syntyivät Juuda ja tämän veljet. Juudalle ja Tamarille syntyivät Peres ja Serah. Serahille syntyi Hesron, jolle syntyi Ram. Ramille syntyi Amminadab, Amminadabille Nahson ja Nahsonille Salma. Salmalle ja Rahabille syntyi Boas ja Boakselle ja Ruutille Obed, jolle syntyi Iisai. Kuningas Daavid oli Iisain poika. Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo. Salomolle syntyi Rehabeam, jolle […]
7.3 Valtakunnan tulinen tienraivaaja
a) Johannes kastaja Ennen kuin Jeesuksen julkinen toiminta alkoi, Galilean erämaassa vaikutti ankara profeetallinen hahmo. Hän oli vain puoli vuotta Jeesusta vanhempi. Hänen äitinsä Elisabeth sen sijaan oli Jeesuksen äitiä Mariaa paljon vanhempi. Sen lisäksi hän oli ollut vanhaksi asti hedelmätön, mikä oli hänelle raskas häpeä kannettavaksi, varsinkin kun hänen miehensä oli arvostetun suvun pappi. Selvästikin Jumala oli ollut vihainen Elisabetille jostain. Siitä hedelmättömyyden yleensä katsottiin johtuvan. Sekä Jeesuksen että Johanneksen syntymätarinat olivat siis naapureiden näkökulmasta vähän kummallisia. Merkillinen oli […]
Jumalako tappoi tai tapatti?
”Jotta kirjoitukset kävisivät toteen” ”Koska on kirjoitettu” ja ”jotta kirjoitukset kävisivät toteen” Nämä ovat usein esiintyviä sanontoja, joista helposti saa mielikuvan yksityiskohtaisesta ennakkosuunnitelmasta. Raamatun kanssa kasvaneena sain varhain sellaisen kuvan, että Vanha Testamentti on profetiaa ja Uusi testamentti on sen täyttymystä. Jeesus täytti kaikki sadat Vanhassa Testamentissa annetut ennustukset ja oli siksi todistettavasti Messias. Ennustuksissaan näin ylivertainen kirjakokoelma on täten todistettu Jumalan sanaksi.[1] Kuvaavatko evankeliumit väkivaltaa, jonka Jumala on ennalta määrännyt, suvereenisti ohjannut ja viimeistä piirtoa myöten manipuloinut, jotta viaton […]
Ateismin päivä
Pääsiäistapahtumat kattavat kolme päivää, ristiinnaulitsemisen, sapatin ja ylösnousemuksen. Kaikki neljä kertojaa ohittavat välipäivän melkein kokonaan. Kukaan heistä ei näe minkäänlaista vaivaa antaakseen välipäivän tyhjyyden vaikuttaa lukijaan. Ainoastaan Matteus kertoo miten papisto tuona päivänä halusi varmistaa haudan turvallisuuden.[1] Hänkään ei kerro kenenkään muun toimista tai kokemuksista välipäivän aikana. Dramatiikka keskittyy ensimmäiseen ja kolmanteen päivään. Siihen, mitä ihmiset tekivät Jeesukselle ensimmäisenä päivänä ja mitä Jumala teki Jeesukselle kolmantena päivänä. Sapatti näiden päivien välissä on kertojillekin tyhjä tila. Viimeinen päivä Vaikka pääsiäisdraamassa pitkäperjantaita […]
Sovinnon mahdollisuus
Joka tapauksessa tämä ihmisluontoa hyvin realistisesti kuvaava kertomus on kaikessa karheudessaan kuvaus siitä, kuinka viholliset vihdoin onnistuivat edes auttavasti tunnistamaan ja nimeämään menneessä tapahtuneen vääryyden. Tehdystä vääryydestä huolimatta he onnistuivat löytämään tavan elää uudestaan yhdessä toistensa kanssa. Eivät he paratiisia rakentaneet uusiksi. Kaukana siitä. Mutta anteeksiannon ja sovinnon kautta väkivallan kierre jäi tauolle ainakin yhden sukupolven ajaksi. Israelin kansan kahdentoista sukukunnan kantaisät saivat jatkaa elämäänsä. Käytännön sovinto ei mitätöinyt tehtyä vääryyttä, mutta käänsi tragedian jälkiseuraukset siunaukseksi. Kyynikko voisi tietenkin huomauttaa, […]
Sovinnon mahdollisuus
Joka tapauksessa tämä ihmisluontoa hyvin realistisesti kuvaava kertomus on kaikessa karheudessaan kuvaus siitä, kuinka viholliset vihdoin onnistuivat edes auttavasti tunnistamaan ja nimeämään menneessä tapahtuneen vääryyden. Tehdystä vääryydestä huolimatta he onnistuivat löytämään tavan elää uudestaan yhdessä toistensa kanssa. Eivät he paratiisia rakentaneet uusiksi. Kaukana siitä. Mutta anteeksiannon ja sovinnon kautta väkivallan kierre jäi tauolle ainakin yhden sukupolven ajaksi. Israelin kansan kahdentoista sukukunnan kantaisät saivat jatkaa elämäänsä. Käytännön sovinto ei mitätöinyt tehtyä vääryyttä, mutta käänsi tragedian jälkiseuraukset siunaukseksi. Kyynikko voisi tietenkin huomauttaa, […]
Hae teoblogista
Uusimmat artikkelit
