Mooses näki, että kansa oli villiintynyt. Aaron oli päästänyt sen valloilleen Näin villit juhlat yleensä häivyttävät kaikki tunnistettavat erot kansan valtahierarkiassa. Uhrien ympärillä tanssivat kansalaiset tulevat toistensa kaltaisiksi. Kun kaikki päästetään valloilleen, jokainen unohtaa annetun asemansa yhteisön jäsenenä. Kun kansa villiintyy, sen valtarakenteet sulavat ja se vajoaa kaaokseen. Yhteiskuntajärjestystä ylläpitävien erojen hävittyä kukaan ei enää erota johtajia johdettavista. Aaronin auktoriteetti hävisi, ja Mooseksen johtajuus oli jo unohtunut. Kansa tanssi ja lauloi omien mielikuviensa ympärillä, piittaamatta enää kenenkään johtajuudesta. Mooseksen auktoriteetti […]
Rituaalit toistavat alkuperäistä uhria. Niiden toistaminen synnyttää instituutioita. Ainoastaan niiden avulla ihmiskunta on onnistunut lykkäämään apokalypsia. Rene Girard [1] Alkuperäinen pyhä oli yhteisön oma tuonpuoleisuuteen siirtämä kollektiivinen väkivalta.[2] Primitiivinen pyhä sai valtansa hylkäävän, poissulkevan ja murhaavan väkivallan pyhittämisestä. Sen jälkeen melkein kaikki johtajuus, päällikkyys, kuninkuus, sankaruus ja pappeus ovat perustuneet pahan väkivallan hallitsemiseen hyvän väkivallan kautta. Näkymätön ja pelottava pyhä on tarvinnut näkyviä ja yhtälailla pelottavia edustajia ihmisten joukossa. Kulttuurien koossapitävä voima on ollut pyhitetty väkivalta ja sen suorituspaikaksi varattu […]