Avainsana-arkisto: pyhyys
Kohtaamme hänet uhrissa
Ristille hylätystä Jeesuksesta tuli kaikkein ulkopuolisin, hylätyistä hylätyin. Juuri sen kautta hän laskeutui ihmiskunnan ytimeen.[1] Kukaan ei voi olla enemmän ihmisyyden ytimessä kuin sen uhri. Jumala ei enää asu pyhässä maassa, kaupungissa tai temppelissä. Hänet kohdataan ihmiskunnan hyljeksityimmissä ja yksinäisimmissä paikoissa, epäpyhiksi ja saastaisiksi julistettujen joukossa. Jumala löytyy lähimmäisten silmissä. Niiden ensimmäinen sanoma on aina sama: ”Älä enää tapa minua. Rakasta minua.” Pääsiäisen jälkeen Jumala tuli näkyväksi. Hän kohtaa meidät jokaisessa hylkäämässämme ihmisessä. Ei tämä ole ainoa Jumalan kohtaamisen paikka. […]
Rituaalinälkä
Mooses sai Jumalalta uskomattoman tarkat, peräti seitsemän lukua ja melkein 4000 sanan pituisen pikkutarkan ohjeistuksen[1] sellaisen rituaalikoneiston rakentamiseen, jonka vertaista kansa oli tuskin nähnyt edes Egyptin maassa. Palavassa pensaassa ilmestynyt kasvoton Jumala, joka aluksi oli kiinnostunut jumalkirjon pelkistämisestä, kansan moraalin kohentamisesta ja muutamasta yksinkertaisesta uhrista, muuttuikin yhdessä yössä korkeakirkollisen mahtiliturgian yksityiskohtien sanelijaksi. Kolme vuosittaista uhria muuttui taukoamattomaksi uhrieläinten valmistelemiseksi, teurastamiseksi, sisälmysten pesemiseksi ja jaottelemiseksi, veren pirskottamiseksi tai sivelemiseksi milloin minnekin, lihojen grillaamiseksi, rituaaliseksi aterioimiseksi ja lukuisten seremoniaalisten yksityiskohtien muistamiseksi. Mooseksen […]
Hae teoblogista
Uusimmat artikkelit
