Pilatus kysyi: ’Tahdotteko, että vapautan teille juutalaisten kuninkaan?’ Hän näet ymmärsi, että ylipapit olivat pelkästä kateudesta jättäneet Jeesuksen hänen käsiinsä.[1] Tämän tragedian eri toimijoiden motiiveista puhutaan evankeliumeissa aika vähän. Sellaiset jäävät enimmäkseen lukijoiden tulkittaviksi. Siksi on aika hätkähdyttävää, että Markus ja Matteus uskoivat Pilatuksen tuntevan juutalaisen papiston motiivit niin hyvin. Mitä kateutta Pilatus heissä näki? Oliko se pappien keskinäistä kateutta, vai heidän kateuttaan Jeesusta kohtaan, vai ehkä molempia yhteensä? Mikä merkitys oli pappien kateus Pilatusta kohtaan? Entä oliko Pilatus itse […]
Evankeliumeissa ainoastaan Matteus antoi Pilatuksen vaimolle yhden jakeen pituisen roolin. On vaikea tarkalleen arvata missä vaiheessa Pilatus sai viestin vaimoltaan. Ehkä hän oli juuri myöntymässä kansan kovaääniseen huutoon, kun pelästynyt vaimo lähetti palvelijansa kuiskaamaan varoittavan viestin. Kun Pilatus istui tuomarinistuimellaan, hän sai vaimoltaan sanan: ’Älä tee mitään sille pyhälle miehelle. Näin hänestä viime yönä pahaa unta.’[1] Antiikin historioitsijoiden mukaan hänen vaimonsa oli Claudia Procula, keisari Augustuksen lapsenlapsi. Samojen lähteiden mukaan keisari Tiberius oli lähettänyt Pilatuksen Juudeaan rangaistuksena siitä, että tämä […]
Tuona päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät; siihen saakka he olivat olleet vihoissa keskenään.[1] Emme tarkalleen tiedä miksi he olivat aiemmin nähneet toisensa vihollisena. Pilatus epäili Herodesta erään kantelukirjeen lähettämisestä keisari Tiberiukselle. Ennen sitä korkea-arvoinen juutalainen delegaatio, luultavasti Herodeksen ja Kaifaan johdolla, oli turhaan yrittänyt painostaa Pilatusta poistamaan kultaisen vaakunan temppelistä. Keisari Tiberius oli sen seurauksena lähettänyt ankaran kurinpalautuskirjeen Pilatukselle.[2] Tiberius ei sallinut liian ankaria sortotoimia. Pilatus sai nöyryyttävät moitteet ylhäältä päin. Hänen omat alamaisensa olivat sen aiheuttaneet. Pilatus ei […]
Herodes ei siis päästänyt Pilatusta pälkähästä. Pilatuksen täytyisi itse tehdä muodollinen päätös Jeesuksen kohtalosta. Se että Herodes oli omasta kaapistaan uhrannut yhden kuninkaallisen viittan Jeesuksen verisille harteille, kertoi hänen yhtyneen papiston syytteisiin: ”Hoida sinä tämä pellekuningas, sillä ainoalla tavalla, jolla todellisen vallan uhmaajat hoidetaan.” Tämä rohkaisi Pilatusta. Ainakaan juutalaisten varttikuninkaasta ei tulisi olemaan mitään haittaa, ratkaisi hän tämän ongelman millä tavalla tahansa. Tässä vaiheessa neuvotteluja ei enää käyty vain Pilatuksen ja papiston välillä. Kansa oli pitkän yön jälkeen herännyt uniltaan […]
Tämä on navigointia helpottava ja kokonaisuutta hahmottava ohjausotsikko. Paina sisällysluettelossa olevaa + merkkiä avataksesi otsikon alla olevia artikkeleita.
Tämä on aikanavigointia helpottava ja kokonaisuutta hahmottava ohjausotsikko. Paina sisällysluettelossa olevaa + merkkiä avataksesi otsikon alla olevia artikkeleita.
Tämä on navigointia helpottava ja kokonaisuutta hahmottava ohjausotsikko. Paina sisällysluettelossa olevaa + merkkiä avataksesi otsikon alla olevia artikkeleita.
Tämä on tapahtumien aikajärjestystä hahmottava otsikko. Artikkelit löytyvät alaotsikoiden alta.
Aikalisä tarjoutui kun papit kertoivat Pilatukselle, että Jeesus villitsee mieliä ”Galileasta tänne asti”[1] Näissä sanoissa Pilatus kuulee lampaan mentävän reiän. Naapurimaakunnan varttikuningas voisi tarjota hengähdystaukoa kiperään tilanteeseen. Samalla hän saisi tarkistettua, oliko vanhalla vihollisella mitään aikeita puukottaa häntä selkään. Tässä maassa ystävätkin kantoivat tikaria viitan alla. Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, sillä tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa.[2] Kysymys syytetyn kotipaikasta kuului jokaisen tuomarin alkukysymyksiin. Hänen oli […]
Tämä on vain tapahtumien aikajärjestystä hahmottava otsikko. Artikkelit löytyvät alaotsikoiden alta.
Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle.[1] Valvotun yön jälkeen pahoinpidelty ja uupunut vanki tavan mukaan köytettiin, vaikka hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia karata. Vanki ei saisi hetkeksikään unohtaa olevansa täysin alisteisessa asemassa. Jeesusta lähdettiin kuljettamaan Herodeksen palatsiin, jossa Pilatus majaili vierailunsa aikana.[2] Ehkä hänellä oli paksu hamppu köysi näyttävästi sidottuna myös kaulan ympärillä. Juuri sellaisella tavalla sodassa voitetut barbaarikuninkaat kuljetettiin keisarin eteen nöyryytettäviksi. Aamun viileydessä neuvoston jäsenet seisoivat hyvissä ajoin pakanahallitsijan palatsin pihalla. Sisälle he eivät voisi mennä. […]
Aamuun mennessä sana Jeesuksen vangitsemisesta oli jo levinnyt. Kenen tahansa pidätys suuren juhlan aikana olisi herättänyt huomiota. Se, että vangittu mies kuului olevan jonkinlainen profeetta tai jopa messias, herätti poikkeuksellista levottomuutta. Useimpien mielissä kysymys vangin messiaanisuudesta oli saman tien ratkaistu. Oikea Messias ei missään tapauksessa antautuisi vangiksi. Parempi siis oli että siivosivat kansan kiihottajan pois juhlia vaarantamasta. Roomalaisia ei pitänyt lähteä provosoimaan näin tärkeän juhlan aikana. Jokainen halusi päästä ehjin nahoin takaisin kotiinsa. Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhimpien ja […]
Ylipapit ottivat rahat ja sanoivat: ’Nämä ovat verirahoja, näitä ei ole lupa panna temppelirahastoon.’ Rahoja ei voinut ottaa vastaan. Se olisi merkinnyt myös syyllisyyden vastaanottamista. Jeesuksesta maksettu raha voisi tuoda viattoman veren temppeliin, [1] vaikka Jeesus oli jo lähetetty pakanoiden uhrattavaksi. Papit eivät tietenkään uskoneet Jeesuksen viattomuuteen, mutta temppelin rituaalisen puhtauden suhteen ei voinut ottaa pienintäkään riskiä. Vihjepalkkiota ei ehditty myöskään palauttaa, koska Juudas oli saman tien lähtenyt pois, eikä hänen olinpaikastaan kukaan tiennyt mitään. Juudas oli heittänyt rahojen myötä […]
Edellinen yhteenotto pappiseliitin kanssa päättyi heidän kannaltaan aika vaarallisen tuntuiseen julkiseen nöyryytykseen. He olivat saaneet tuntea köyhän kansan vihan, pelottavan läheltä. Siksi uskonnolliset johtajat vetäytyivät vähäksi aikaa maallikoilta suojattuihin tiloihin. He eivät antautuneet, vaan lähettivät uusia pelureita kehään siinä toivossa, että Jeesus niiden kautta astuisi edes johonkin tarpeeksi pitävään ansaan. Sitten he lähettivät muutamia fariseuksia ja Herodeksen kannattajia Jeesuksen luo saadakseen hänet puheistaan kiinni.[1] Herodeksen kannattajista emme tiedä paljon muuta kuin että he olivat Rooman keisarin asettaman nukkekuninkaan, Herodes Antipaan, […]