Kirjoitettu 26.1.2011
1 kommentti
Troijan sodan suuri sotasankari Agamemnon oli suorittanut epäonnistuneen eläinuhrin sotaonnensa takaamiseksi ja turvautui siksi väkevimpään mahdolliseen uhriin. Hän haetutti oman tyttärensä jumalten ruoaksi. Mutta ensin hänen suunsa oli kapuloitava ja silmänsä sidottava. Hänelle ei annettu pienintäkään mahdollisuutta vedota isäänsä tai kehenkään niistä sotilaista, jotka olivat hänelle palatsin juhlista tuttuja. Tämä uhri oli suoritettava vakain sydämin ja yksissä tuumin. Muuten sekin uhrirituaali ryöstäytyisi käsistä ja sotaonni kääntyisi heistä pois ennen kuin olivat päässeet edes matkaan. Kreikkalainen tragedianäytelmä tunnistaa uhraamisen vaikeuden ja […]
Avainsanat:
Agamemnon,
aletheia,
Bailie Gil,
eläinuhri,
etymologia,
evankeliumi,
heprea,
Kirwan Michael,
Mikael Hakim,
Mnemosyne,
muthos,
muusa,
mykkyys,
myytti,
sokeus,
sotasankari,
tragedianäytelmä,
Troija,
Uhrin syyllistäminen,
Waltari Mika
Kirjoitettu 26.1.2011
2 kommenttia
Myytti on valhe, joka peittää alkulynkkauksen. Se puhuu jumalista, mutta ei koskaan uhreista, joita jumalat alun perin olivat. Rene Girard [1] Arkikielessä myytti on alkanut merkitä paikkansapitämätöntä tarua, uskonnollista hörhöilyä tai taikauskoista huuhaata. Myytit, legendat ja jumaltarut kuulostavat niin fantastisen fiktiivisiltä ja monimerkityksellisiltä, että harva enää uskoo mihinkään yleispätevään teoriaan niiden sisällöstä.[2] Kuitenkin muinaiset myytit ovat renessanssista asti saaneet osakseen kohtuuttoman kritiikitöntä ihailua ja suorastaan idolisoivaa palvontaa. Vielä viime vuosisadalla myytit olivat akateemisestikin todella korkeassa kurssissa universaalisten totuuksien symbolisina välittäjinä. […]
Avainsanat:
abstraktinen,
arkkityyppi,
Benoit Chantre,
Campbell Joseph,
Claude Lévi-Strauss,
demytologisoida,
Freud,
Golsan Richard,
Heim Mark. S,
huhaa,
ihmisuhri,
Joseph Campbell,
Jumala,
Jumaltaru,
Jung,
juutalainen,
kannibalismi,
kollektiivinen itsepetos,
kollektiivinen piilotajunta,
Kreikka,
kulttuuri,
legenda,
myytti,
primitiivinen yhteisö,
strukturalismi,
taikausko,
taru,
viikunalehti
Kirjoitettu 20.4.2009
8 kommenttia
Miten seuraajasta tuli syntipukki Tämä on Jeesuksen murhan ja Juudaksen itsemurhan jälkeinen päivä. Kertomusten vaiteliaisuudesta voisi päätellä, ettei Juudasta jäänyt kukaan suremaan. Niin tuskin oli. Hänelläkin oli perhe – jossain. Kolmen viime vuoden ajalta oli muutamia matkatovereitakin, ehkä jopa ystäviä. Juudaksen kuolema on luultavasti tässä vaiheessa jo opetuslasten tiedossa. Hänen kohtalonsa kuuluu tämän tyhjän päivän hämmennykseen. Siksi haluan sijoittaa oman muistokirjoitukseni Juudaksesta juuri tähän kohtaan. Rikon hetken aikaa oman kerrontani kronologiaa antamalla muistokirjoitukseni Juudaksesta käväistä nykyhetkessä asti. “Saat hyvän näkemyksen […]
Avainsanat:
ahne varas,
alkuseurakunta,
Andrew Lloyd Webber,
apostoli,
apostolien teot,
arpa,
asteekit,
Augustinus,
Da Vincin koodi,
Dante,
denaari,
Desdemona,
diagnoosi,
Efraim Syyrialainen,
Elainen Pagels,
ennustaa,
eurooppalainen,
Fjodor Dostojevski,
Gary Greenberg,
Girard,
gnosis,
häväistys,
heittää arpaa,
Helen C Orchhard,
helvetti,
hippimusikaali,
hippivallankumouksellinen,
hirttäytyä,
holokaust,
huijaus,
hylkää,
hylkiö,
hyväksikäyttö,
ihmisen poika,
imperiumi,
Intiimi vihollinen,
irak,
Irenaeus,
Isä Zossima,
itsekritiikki,
Jerusalem,
Jesus Chist superstar,
Job,
Joseph Lumpkin,
Judas Iskariot,
Juudaksen evankeliumi,
juudaksen suudelma,
Juudasmessu,
kaanon,
Karamazovin veljekset,
Karen L King,
katala kavaltaja,
kataraktinen,
kauhu,
kauhunäytelmä,
kavaltaa,
kavaltaja,
keskitysleiri,
Kim Paffenroth,
kirkkohistoria,
kohtalon lapsi,
Kostonhimo,
kronologia,
lauma,
legenda,
Lucien Scubla,
lurjus,
Luther,
Luukas,
lynkkaus,
mammona,
Mark S Heim,
Martti Luther,
Matteus,
Mattias,
motiivi,
muistokirjoitus,
murha,
mysteeri,
myytti,
N.T. Wright,
nardus,
noitavainot,
nöyryytys,
Origenes,
Othello,
pääsiäiskertomus,
Paavali,
Paffenroth Kim,
pahan ruumiillistuma,
Papias,
Paul Verhoeven,
petos,
petturuus,
pettynyt patriootti,
Pietari,
pirullinen,
Pontius Pilatus,
psalmi,
Rene Girard,
revanssi,
Richard Walsh,
riivattu,
ristiretket,
Roomana valtakunta,
Ruanda,
saatana,
saatanallinen,
saneeraaja,
Sören Kierkegaard,
Stanley Porter,
sukupolvi,
suudelma,
symbolinen,
syntipukki,
syyllinen,
Syyria,
syytön,
toivoton tapaus,
Tom Rice,
Tomasmessu,
traaginen sankari,
turvaverkko,
uhka,
Vanha Testamentti,
varoitus,
veripelto,
Walsh Richard,
William Klassen,
ystävä
Kirjoitettu 9.3.2009
3 kommenttia
Muistatko tarinan Kainista ja Aabelista, Adamin ja Eevan ensimmäisistä lapsista[1] ja maailman ensimmäisestä perhetragediasta. Valittujen Palojen tiivistetyssä Raamatussa se voisi kuulostaa vaikka tältä: Adamin ja Eevan esikoinen Kain suuttui siitä kun Jumala jostain kummallisesta syystä tuntui hyväksyvän Abelin uhrilahjan, mutta ei hänen. Kiivastuksissaan Kain tappoi veljensä. Jumala antoi hänelle merkin otsaan ja kirosi hänen kulkuriksi maan päällä, mutta uhkasi samalla, että jos joku tappaisi Kainin hänelle kostettaisiin seitsenkertaisesti. Kain rakensi maailman ensimmäisen kaupungin.[2] Tässä tarinassa on kaikki teemamme kannalta kaikki […]
Avainsanat:
Abel,
Adam ja Eeva,
Alison James,
Bailie Gil,
Bartlett Anthony,
Bruce Vawter,
Eliade Mircea,
Golsan Richard,
Kain,
kainin merkki,
kantaisä,
katarsis,
kosto,
lynkkaus,
McEntire Mark,
moraalinen ristiriita,
myytti,
nöyryytys,
Remus,
Romulus,
Schwager Raymund,
Sisaruskateus,
syntipukkimekanismi,
veljeskateus,
veljesmurha,
veriuhri,
Williams James