Rituaalit toistavat alkuperäistä uhria. Niiden toistaminen synnyttää instituutioita. Ainoastaan niiden avulla ihmiskunta on onnistunut lykkäämään apokalypsia. Rene Girard [1] Alkuperäinen pyhä oli yhteisön oma tuonpuoleisuuteen siirtämä kollektiivinen väkivalta.[2] Primitiivinen pyhä sai valtansa hylkäävän, poissulkevan ja murhaavan väkivallan pyhittämisestä. Sen jälkeen melkein kaikki johtajuus, päällikkyys, kuninkuus, sankaruus ja pappeus ovat perustuneet pahan väkivallan hallitsemiseen hyvän väkivallan kautta. Näkymätön ja pelottava pyhä on tarvinnut näkyviä ja yhtälailla pelottavia edustajia ihmisten joukossa. Kulttuurien koossapitävä voima on ollut pyhitetty väkivalta ja sen suorituspaikaksi varattu […]
Pääsiäisaterian valmistelu ”Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä, jolloin oli tapana teurastaa pääsiäislammas,[1] Tämä oli juutalaisen kansan identiteetin kannalta vuoden tärkein juhla-ateria. Sitä nimitettiin seder-ateriaksi. Sana tarkoittaa järjestystä. Ateria olikin tarkasti ohjeistettu monivaiheinen päivällinen[2], jossa jokaisella aineosalla oli tarkkaan määrätty merkityksensä. Päivällisen aikana muisteltiin kansan alkutarinaa, orjuutettujen heimojen kutsua ulos Egyptistä, Jumalan lain antamista ja matkan alkamista kohti valitun kansan luvattua maata. Tämän kertomuksen kautta juutalaiset ymmärsivät ja määrittivät itsensä kansana. Tällä aterialla he osallistuivat isiensä kärsimyshistoriaan tavalla, joka hetkeksi ylitti […]