16.5 Halujen naamiaiset
Sisällysluettelo: Halun askeesi. Masokismi. Sadismi. Sadomasokismi. Viettelijä. Dandy. Snobi. 1. Halun askeesi Huomattuaan kohta huoneeseen astuessaan, kuinka häikäisevän kaunis Avdotja Romanova oli, hän yritti koko vierailunsa aikana jättää hänet huomaamatta. Dostojevski.[1] Maailmassa jossa jokaisen halun ilmaisu poikii kilpailevia haluja, täytyy varoa mitä pyrkimyksistään ilmaisee. Muotimaailmassa näkyy aina välillä näennäinen kulutuksenvastainen trendi, joka ilmenee risaisina farkkuina, ylisuurina kirpparitakkeina tai siistin pukeutumisen välttelemisenä. Yksi tulkinta tästä on se, että rikkaat tuntevat itsensä paremmin kateudelta suojatuiksi, kun pukeutuvat […]
7.1. Jeesuksen syntymäkertomukset
a) Herodes Suuri taustahamo Herodes syntyi v. 73 ekr. roomalainen kultalusikka suussa. Hänen äitinsä oli prinsessa Kypros kuuluisasta Petran kaupungista nykyisen Jordanin alueelta. Isä Antipatros oli väkisin juutalaisuuteen käännytetystä heimosta. Hän oli kuitenkin tehnyt sinunkaupat Julius Ceasarin kanssa, joka nimitti hänet Juudean prokuraattoriksi. Näillä eväillä ei kunnon juutalaiseksi tulla, mutta Rooman ja Juudean puolivälimaastossa juoniminen teki hänestä kuitenkin kahden kulttuurin ahkeran mielistelijän. Poikana Herodes kasvoi Jerusalemissa ja tuli alusta asti tutuksi valtojen ja voimien kultaisten salien kanssa. Jo teini-ikäisenä Herodes […]
Ihmisen uhri
Jeesuksen äiti uskaltautui sisarensa ja yhteisen ystävättären, Maria Magdalan[2], kanssa kuuloetäisyyden päähän kolmesta rististä. Jeesus ei heti heitä tunnistanut. Hänen silmissään oli liikaa hikeä, verta ja kärpäsiä. Naiset seisoivat sanattomina todistamassa tätä suunnatonta häpeää, joka nyt sulki heidätkin armottomaan syliinsä. Pystyivätkö he keskenään lohduttautumaan yhdelläkään merkityksellisellä lauseella? Löysikö kukaan ainuttakaan kantavaa ajatusta tämän kaameuden keskellä? Mitä hyvää tästä voisi muka koskaan seurata? Tällaisen kuolemisen avuton sivusta katsominen tiivisti kaikki ajatukset ja tunteet yhteen kaiken nielevään pimeään aukkoon. Ilma oli pahuudesta […]
Uusi messiaaninen kiusaus
Jeesus saapuu illalla riitaisan seurueensa kanssa maailman ehkä vanhimpaan ja ainakin matalimpaan kaupunkiin. Jerusalemin esikaupunki sijaitsi noin 250 meren pinnan alapuolella ja oli ympäröivästä kuumasta erämaasta huolimatta erittäin hedelmällinen kaupunki. Tämä oli pääkaupunkilaisten rikkaitten pappien ja muiden virkamiesten lomaparatiisi. Kuningas Herodeskin oli rakentanut mukavan talvilinnan pikkukaupungin lämpimään syleilyyn. Parhaillaankin tänne rakennettiin useita suuria huviloita taateli- ja viiniviljelmineen. Laakso oli kuuluisa mehukkaista mauste- ja hajustekasveistaan. Tähän aikaan vuodesta kaupunki oli täynnä Jerusalemiin matkalla olevia pyhiinvaeltajia. Se merkitsi sitä, että yöpymispaikat olivat […]
Vallan lumous
Kabinettipaikka haussa[1] Jeesuksen puheet matkalla Jerusalemiin olivat käyneet koko ajan synkemmiksi ja vaarallisen tuntuisiksi. Kuolemaansakin hän oli ennustanut jo kolmesti. Se ei estänyt joitakin opetuslapsia edelleenkin ajattelemasta vain itseään. Matkan aikana Jaakob ja Johannes tulivat Jeesuksen luokse, ja yrittivät saada häneltä ennakkosuostumusta pyyntöön, jota eivät olleet vielä esittäneet: Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: ”Opettaja, meillä olisi sinulle pyyntö. Suostuthan siihen.” Lapset käyttävät samaa taktiikkaa silloin kun epäilevät, että vanhempien vastaus on kielteinen. Jeesus ei suostunut […]
Rikkaat ja valtakunta
Yksi lähikaupungin hallitusmies[1] uhmasi sosiaalista häpeää ja lähti juoksemaan Jeesuksen perään. Hän ei kuitenkaan halunnut esittää kysymyksiään alueen tärkeimpien vaikuttajien edessä. Siksi hän odotti, kunnes Jeesus opetuslapsineen oli ehtinyt vähän kauemmas väkijoukosta. [2] Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli juoksujalkaa, polvistui hänen eteensä ja kysyi: ”Hyvä opettaja,[3] Ilmaisu on hyvin harvinainen juutalaisessa kirjallisuudessa. Tässä yhteydessä se kuulostaa vahvasti imartelevalta. Hyviin tapoihin kuului vastata imarteluun imartelulla. Sillä lailla herrat voitelivat toisiaan.[4] Jeesus ei kuitenkaan vastannut ylistävään tervehdykseen, vaan jäi […]
Lapset ja valtakunta
Väiteltyään fariseusten kanssa oikeudesta erota, Jeesuksen luokse tuotiin toisiaan hylkäävien aikuisten hiljaisimmat uhrit. Heidän oikeuksistaan ei yleensä kukaan välittänyt, mutta tässä joukossa joku näytti välittävän. Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Ehkä joku paikallinen konflikti roomalaisten kanssa oli jättänyt jälkeensä orpoja.[1] Ehkä nämä olivat aikuisten jaloista turvaa hakevia kylän lapsia. Isejä ja äitejä ei mainita, mutta joku heitä kuitenkin työnsi Jeesuksen kosketettaviksi. Joku oli Jeesuksessa nähnyt miehen, joka kiinnitti huomionsa huomaamattomiin. Sellaisia nämä lapset olivat, silloin kun eivät […]
Paljastava ja pelastava uutinen
Girard ei lähtenyt rakentamaan mitään pelastuksen teologiaa. Hän tutki väkivaltaa ja niihin liittyviä myyttejä, kunnes tuli huomaamaan että Raamattu onkin itseään demytologisoiva ja väkivallan suhteen kasvavasti itsekriittinen traditio. Kyllä. Jeesus kuoli meidän syntiemme tähden, niin kuin kirkko meille opettaa, mutta ei niin kuin kirkko meille tarkoittaa. Me hylkäsimme ja tapoimme hänet. Siinä mielessä hän kuoli meidän syntiemme tähden. Jokainen aktiivinen hylkääminen tai passiivinen uhrin puolustamattomuus osui häneen, on aina osunut häneen ja tulee aina osumaan häneen. Hän kantoi meidän syntimme, […]
Pelastus ja moraali
Uskonnon merkitys on Euroopan maisemissa vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti, mutta ei hengellisyyden eikä moraalisuuden merkitys. Mitä syyllisyys oli Anselmille ja Lutherille, sitä vihollinen on meille.[1] Mitä tehdä vihollisen kanssa, oli hän sitten koulukiusaaja, työpaikan juoru-ukko, pahin kilpailijani politiikassa, maahan muuttaja tai Isiksen terroristi? Kyvyttömyytemme rakastaa vihollisiamme pakottaa meidät tiedostamaan avuttomuutemme väkivallan edessä. On sääli, että se uskonto, jonka ydin paljastaa kodin, uskonnon ja kotimaan, imperiumin ja väkijoukon sidonnaisuuden poissulkevaan väkivaltaan on silti jotenkin kädetön väkivaltaproblematiikan käsittelyssä: Meillä on evankeliumeissa kaikkein […]
Jumalan viha?
Sillä niin Jumala maailmaa rakasti, että hän tapatti poikansa meidän puolestamme, pelastaakseen ihmiskunnan omalta vihaltaan. Onko ihme, että vihollisen rakastamisesta ei olekaan tullut kristuksen seuraamisen keskeisin haaste. Mieluummin otamme selvää siitä ketkä ovat Jumalan vihollisia ja jaamme heille vähän ennakkoa Jumalan vihasta, joka heidät kuitenkin tulee kohtaamaan. Käsitys siitä, että olemme pelastuneet Jumalan vihalta, koska Kristus antautui sen kohteeksi meidän puolestamme, on ollut johtava ajatus protestanttisessa kristillisyydessä Lutherista Billy Grahamiin asti. Pitkä perjantai oli Jumalan vihan loppu, ei siksi että […]
Uhria vaativa Jumala?
”Teologiset tulkinnat Jeesuksen kärsimästä rangaistuksesta voidaan palauttaa kahteen vaihtoehtoon: Joko Jeesus oli Jumalan rankaisema tai sitten Jumalan tarkoitus ei olut rangaista Jeesusta” Tommi Lehtonen[1] Jos Jeesus haastaa rakastamaan vihollisia ja antamaan heille anteeksi seitsemän kertaa seitsemänkymmentä kertaa, niin miksi Jumala ei voi antaa anteeksi vaatimatta jonkun maksamaan siitä hintaa tai kantamaan siitä rangaistuksen? [2] Eikö Isä itse seuraa Jeesuksen esimerkkiä? Oliko Jeesuksen viimeinen rukous ”Isä anna heille anteeksi?” vastahakoisesti anteeksiantavan Isän taivuttelua pyhästä vihastaan? Eikö Jeesuksen oma anteeksiantavaisuus ollutkaan ilmausta […]
Väkivaltainen Jumala
On käsittämätöntä, että niin harva kristitty on kiinnostunut rauhantyöstä tai väkivallattomuudesta ylipäänsäkin. Mutta toisaalta, miksi olisi? Eihän edes Jumala ole keksinyt väkivallatonta tapaa pelastaa ihmiskunta. Suuri osa kristikunnasta odottaa vielä Jumalan tuottamaa väkivaltaista loppuratkaisua ihmiskunnan ongelmiin. Silloin Jumala tulee vihdoin pakottamaan asiat oikealle tolalleen. Niin syvällä on mielikuvituksemmekin ankkuroitunut väkivallan ylivoimaisuuteen, että rauhaa rakastavimmatkin meistä eivät pysty kuvittelemaan Jumalaa joka ei loppupeleissä itse turvautuisi väkivaltaan. Sehän on itsestään selvää, jos pelastaminenkin oli mahdotonta ilman Jumalan vaatimaa väkivaltaista ratkaisua. Tämä kaikkein […]
Kaikki on suhteellista
Ensimmäinen ongelmani tämän teorian kanssa on, että se on pelkkä juridinen teoria ja hyvin kömpelö sellainen. Anselm oli rationaalisuutta ylistävän ajan ensimmäisiä kirjailijoita, eikä hän odottanut pienestä pamfletistaan mitään suurmenestystä. Tuskin hänkään aavisti kuinka valistuksen ja modernismin lapset intoutuisivat tiivistämään kaikki mahdolliset suuret kertomukset loogisten väitteiden ja matemaattisten yhtälöiden muotoon. Aivan kuin teologit olisivat tulleet kateellisiksi fyysikoille ja matemaatikoille, joilla on oletettavasti hallussaan uskottavin tapa ilmaista todellisuus sellaisena kuin se on. Kaikki kertomuksellisempi totuuden ilmaisu, joka jättää suurten johtopäätösten ja […]
Hae teoblogista
Uusimmat artikkelit
